IRC-Galleria

Elämä on ruma, kaunis ja rakas, rikas, rämä, mutta oma.
Elämä on ruma, kaunis ja rakas, rikas, rämä, mutta oma.
Elämä, älä jätä mua vielä tänään,
Jos jätät, jätä, ole lämmin ja pehmeä.
On ruma, kaunis ja rakas, elämä.

Kun olet itsekäs ja kakaramainen
ja heikkohermoinen typerä nainen
Kun seinää kaksin käsin päällä hakkaat

Hei vatipää sul on sisäinen trauma
Märiset enemmän kuin kakaralauma
ja hengittämästä vihaisena lakkaat

Silloin olet minun kuva
Minä olen sinun kuvasi

Silloin sinä olet minun
paskapäinen paras kaveri

Sarjakuvia meistä
Toisistaan eksyneistä
Löysin sängyn alta
Sarjakuvia teistä
Toisiinne uponneista
Löysin sängyn alta

Inhoon ajatella sua
Aina muistaa sua
Mulla on ikuinen blues
Ja salaisuus

jeps,joulut meni erittäin hyvin,eilen kotiuduin takas lepraan,ah great.mitähä helvettiä sitä tekis uutena vuotena?mis muuut menee???

"Mene pois!
Et lähelle tulla saa
En voi enää horjahtaa,
koska nyt se on kerrasta poikki!
Jo 2 kertaa
me jäätiin kiinni
Muistat varmaan,
syytettiin viinii
ja nyt se on,
hitto se on,
kerrasta poikki!"

you make me sick.

nainen,en ota sinusta selvää,välillä tuntuu etten haluakkaan.asiani eivät kiinnosta sinua,mutta pakkohan minun on kiinnostua sinun asioistasi.emme näe,emmekä kuule toisistamme.

välimatka?
rahatilanne?

vai kiinnostus kaikkeen muuhun.

kurotan tulevaisuuteen.

voin kuvitella että sinua ei ollutkaan.

anteeksi.

en jaksa näin.

monta muuta korvaparia kuuntelee.

en syytä sinua.

vika on tietenkin aina minussa.

viikonloppu vei mehut niin pahasti et vielkii vähä huono olo???ja pahasti myöhäs osastolta,uups.

päivät kuluu kulumatta.osastol olo alkas jo riittää vaik ihan mukavaa sielkii on päivisin olla,parempi se kuin et ei tekis mitään.nyt täl viikol tutustumiset kuntouttaviin nuorten koteihin,jee vittu.nuorela ja katajapuu takan huomen lehtosara."ajatuksenahan meillä oli että millalle ois varmaan parempi vaihtoehto asua tälläisessä tuetussa asumismuodossa,niin olis se koulunkäynti ja muu helpompaa ja sais asiat hoidettua.kun vaikuttais että milla ei vielä oikein osaa yksin asua"<--- ekanakin,mä oon asunu kolme vuotta nyt yksin.mun asiat on hoitunu;vuokra ei oo ikin jääny rästiin,käyn sossus ku sovitaan ja muutenkin muilla sovituilla ajoilla.okei,koulus en käyny ennen osastoo 3 vitun viikkoon,mut eipähän ollu lääkitys päällä ja pienoiset univelat sen takia,ni eihän siin jaksanu kouluun menoo ajatella ku 58h valvonu putkeen!mut ei,nää tyypit kääntää 3vko:a 3:s vuodeks.ja että mun masennuski alkanu ku muutin yksin"lähdit pesästä liian varhain"nyt ku oon saanu rytmin kii,sopivat(ja toimivat)lääkkeet,elämä tuntuu todella mukavalta,paniikkikohtauksia tullu enää pari kertaa viikos,ei pelota lähtee mihinkää,vaik perseestä se on et pilleripurkin kaa uskaltaa olla ja elää.en itke päivittäin tyhmille jutuille ja turhaan ja kaikki on positiivisempaa,mutta ei!ei mitkää selitykset ilmeisesti auta,mut en aio myöskää taipua niiden tahtoon.ens tiistain iso palaveri,ja aion puhuu suuni puhtaaks ja kapinoida loppuun asti.muistan toki ottaa huomioon,että parantuminen on tän hetken juttu,ei vättämättä heti kouluun palaaminen,koska sit jos kaikki alkaa menee taas päin vittuu,se on bäck to osasto,pidemmäks aikaa ja sit todellaki tää tuettu asumismuoto.tai kaikkien hoitojen katkaisu.

että sillai.life is just great.
onneks on tosiystävii jotka auttaa jaksaa,thänx!<3

yhen asian saa kuntoon ni sit joku muu asia menee päin vittua!just mun tuuria....-.-