IRC-Galleria

Ei mun tarvii silmiä edes
sulkea, koska ne kauheudet
näkyy edessäni silmiäni
sulkematta.
Mistä sä
tiedät vaik hymyilen mut
mitä mun mieli elää,
pelkoa ei saa näyttää ja
kipu on vain tunne tila...
Olen vahva muiden takia ja
hymyilen kauniisti, jottei
muut tiedä
kuinka
kyyneleet piilossa valuu
alas poskia...
Hymyn taakse piilottaa voi
pelon.
Ja kuitenkin se
kauheus, pimeässä palaa
mieleen.
Kuinka öisin
nukahtaa uskaltaa kun
kuitenkin se mörkö tulee
takaisin... Sydän hakkaa
NIIN lujaa
ja hiljaa mielessä hoen
sanaa: Apua, voiko joku
auttaa... kukaan ei kuule,
koska en päästä ääntä
enää...

Kauniita unia...toivon
että uusi aamu tulee pian
ja möröt eivät palaa..