noin puolentunnin päästä menin katsomaan oliko koira ja valmis puuhussaan , kun huomasin että pelkkä kaulapanta oli parveke toulin päällä, huusin koiraani mutta ainoa mikä kuuli huutoni oli minun ystäväni joka tuli pian jo parvekkeelle katsomaan .
yht äkkiä koirani ilmestyi puskasta mukanaan paperilappu jossa oli verinen jarruraita.
nostin koiran syliini ja huomasin että sen takapuolesta tuli verta.ajattelin että sern juoksut olisivat alkaneet, muuta muistin että se koirani on poika.
äkkiä tiirailklessani koirani takamusta parvkkeen ovi meni kiinni, niin kovalla vauhdilla että koirani alkoi haukkua, ja mitä enemmän se haukkui sitä enemmän sen takamuksesta tuli verta.
onneksi puhelin oli mukanani ja yritin soittaa eläinklinikalle mutta siellä ei vastattu .
istuimme kaverini kanssa puutarhatuoleille odottanmaan vanhempiani, jotka olivat tulossa kaupasta kotiin autolla ja mopedilla .
tovin istuttuamme koirani rupesi ulvomaan ja vikisemään, ihmettelimme mikä sillä oli, mutta äkkiä koira kaatui maahan ja näytti elottomalta. ajattelimme että se on kuollut, mutta kun menimme katsomaan sitä lähempää se nousi äkkiä ylös ja hyökkäsi kaverini kimppuun. pian kaverini makasi maassa koirani raatelemana ja koirani makasi jälleen maassa elottoman näköisenä. tälläkertaa en uskaltanut mennä katsomaan koiraani koska ajattelinettä se voisi hyökätä minunkin kimppuun joten menin kiertämällä kaverini luokse katsomaan kaverini laitaa. Huomatessani että kaverini oli pyörtynyt soitin hätänumeroon mutta sielläkään ei vastattu . hätäännyin ja aloin hakata parvekkeen ovea minkä jaksoin . äkkiä kuulin oven käyvän, josta vanhempani tulivat ihmeissään katsomaan mitä minä parvekkeella tein keskellä talvea.
he huomasivat että kaverini makasi verisenä maassa he kiiruhtivat hänen luokseen ja soittivat ambulanssin, ihmettelin että heti kun vanhempani soittivat hätänumeroon heille vastattiin välittömästi .
isäni kantaessa kaveriani ambulanssille äitini meni katsomaan koiraa, joka myös makasi maassa aivan kylmänä .
lähdin katsomaan minne kaverini vietiin ja löysin hänet sairaalasta siteet silmillä.muutaman viikon päästä kaverini pääsi pois sairaalasta spoulisokeana kylläkin . koulussa hän käyttäytyi todella oudosti, eikä hän puhunut minulle sen koommin . ihmetelin kun matematiikan tunnilla ystaväni otti takkinsa pois ja huomasin hänen käsivartensa viiltely jäljet, mutta kun yritin kysyä mikä häntä oikein vaivasi hän vain mulkaisi minua pelokkaasti ja ja keskittyi taas tehtäviinsä .
ajattelin että jotain kamalaa on tapahtunut hänelle kotiin palattuaan ettei ole päässyt vielä shokista eroon . ajattelin ilmoittaa jäljistä jollekkin mutta en saanut muita ideoita kuin ilmoittaa hänen äidilleen . kauhukseni sain tietää numeropalvelusta että kaverini äiti on kuollut viime yönä,joten ajattelin että annan asian olla joka, päätökseni oli kuitenkin aika tyhmä sillä nyt kun olemme 25 vuotiaita ystäväni on joutunut kellokosken mielisairaalan suljetulle osastolle , josta ei tule koskaan pääsemään pois , ja aina välillä hoitajat ovat soittaneet minulle ja kysyneet miksi ystäväni mutisi aina itsekseen ja raaputteli pentakrammeja lattiaan...
Joten jos on mitenkään mahdollista yrittäkää pysyä KAUKANA spiritismistä.