IRC-Galleria

"Sana Jumala merkitsee minulle ainoastaan ilmausta ihmisen heikkoudesta. Raamattu on kokoelma kunnioitettavia mutta alkukantaisia legendoja, jotka ovat samalla melkoisen lapsellisia."

-Albert Einstein-

Yksinkertaisin ja paras syy:

1. Kirkosta eroaminen on helppoa ja sen voi suorittaa osoitteessa
eroakirkosta.fi. Lisäksi kirkosta eroaminen on helpoin tapa säästää
merkittävä summa rahaa. Mikään alennuskuponki ei samaan pysty.
Eroamalla autat myös kaikkia oikeuksistaan taistelevia
vähemmistöryhmiä sekä nopeutat yhteiskunnan positiivista kehitystä.

Periaatteelliset syyt:

2. Jos käyt kirkossa korkeintaan muutaman kerran vuodessa, sinun on
turha olla sen jäsen. Kirkossa käyminen ei tee sinusta kristittyä
yhtään sen enempää kuin autotallissa käyminen tekisi sinusta auton.
3. Vaikka kävisit kirkossa muutaman kerran vuodessa, siihen ei ole
silti järkeä kuulua. Monet meistä käyvät vuodessa myös muutamaan
otteeseen museossa, mutta harvat silti kuuluvat museovirastoon.
4. Jollet usko kirkon oppeihin, et välitä kirkon opeista, et tunne
kirkon oppeja tai olet jopa sen opetuksia vastaan, sinun ei tule
kuulua kirkkoon. Uskonnosta välinpitämätön, epä-uskonnollinen tai
ateisti omaa yhtä hyvän syyn kuulua kirkkoon, kuin liberaali omaa
syyn kuulua Vasemmistoliittoon.
5. Tuet jokaista järjestöä johon kuulut. Kuulumalla kirkkoon
allekirjoitat nimellisesti sen opit ja tuet sen toimintaa
verotuksellisesti. Kirkoon kuulumisessa ongelma on vielä suurempi,
koska sen valta-asema perustuu lähes kokonaan suureen uskonnottomaan
jäsenmäärään.
6. Osoitat suoraselkäisyyttä seisoessasi arvojesi takana.
7. Kirkko levittää käsitystä, että kirkosta erottaisiin pelkistä
verotuksellisista syistä.
8. Kuulumalla kirkkoon tuet myös heidän harjoittamaansa lähetystyötä
(= kristinuskoon käännyttämistä), mikä tuskin tukee näkemyksiäsi.
9. Kirkko vähättelee uskonnottomien lukumäärää systemaattisesti,
vaikka todellisuudessa uskonnottomia on suomessa miltei 15% ja heidän
lukumääränsä kasvaa eniten muihin uskontokuntiin verrattuna.
10. Ev.lut. kirkon tutkimukset ovat puolueellisia. Niissä mm.
selitellään suomalaisten heikkoa kirkossakäyntiä uskon
yksityistymisellä, vaikka todellinen syy on uskon ja sen arvojen
vieraantumisessa.
11. Kirkon vaikutusvalta ja suosio ovat jatkuvassa laskussa, mutta
siitä huolimatta kirkko ei vähennä toimintaansa, vaan työntekijöiden
määrä kasvaa ja he "hääräävät muualla".
12. Kirkko suorittaa julkisia virallisia siunaustilaisuuksia myös
ei-kristityille vainajille. Esimerkiksi vuonna 2005 kirkko siunasi
Aasian tsunamionnettomuudessa menehtyneet, vaikka kaikki heistä eivät
kuuluneet kirkkoon. Vastaavasti samana vuonna kirkko siunasi Suomen
sisällissodan (1918) johdosta keskitysleireillä teloitetut punaiset,
koska tämä "kunnioittaa punaisten ihmisarvoa", siitäkin huolimatta,
että suuri osa punaisista teloitetuista oli kommunisteja ja siten
marxilaisen tradition mukaan ateisteja.
13. Kirkko jakaa sanomiaan jokaiseen suomalaiseen kotiin
huomioonottamatta sitä, mihin uskontokuntaan he kuuluvat. Nämä
julkaisut jaetaan myös kotitalouksiin, joilla on mainoskielto.
Tällaisia julkaisuja ovat mm. "Kirkko ja Me", "Kirkko ja Koti" jne.
14. Kirkko on kaksinaismoraalinen järjestö. Toisaalta se saarnaa
armosta, mutta kuitenkin taistelee tasa-arvon toteutumista vastaan
(ks. vähemmistöoikeudelliset syyt).
15. Sotilaalliset ja oikeudelliset valat vannotaan edelleen
kristinuskon Jumalan nimeen, vaikka suurelle osalle valan vannojista
jumalan nimi ei merkitse enää yhtään mitään.

Verotukselliset ja muut ekonomiset syyt:

16. Verotuksellinen rasite voi olla huomattava, jopa etelänmatkan
verran vuodessa (keskiverto veronmaksaja maksaa elämänsä aikana
kirkollisveroa 13 500 euroa(81 000mk !!!) sekä 1 700 euroa
yhteisöveron muodossa)! Tosin jos etelä ei kiinnosta, tässä pienehkö
lista kirkkoa eettisemmistä sijoituskohteista.
17. Kirkko saa valtiolta tukea yhteisöveron muodossa, mikä peritään
jokaiselta järjestöltä ja yritykseltä. Kirkon omaisuus on valtava ja
se kasvaa jatkuvasti. Siitä huolimatta tälle rahalle ei löydetä
järkevää käyttöä; kirkko istuu kirstunsa päällä.
18. Syystä ettei Wiccaa hyväksytty viralliseksi uskonnoksi.
19. Kirkko on nykyisellä suosiollaan ja toiminnallaan
yhteiskunnallisesti erittäin kallis seremoniamestari. Varsinkin kun
otetaan huomioon kirkollisten seremonioiden yksipuolisuus ja
mielikuvituksettomuus.
20. Vaikka ev.lut. kirkon suosio hiipuu, uusia kirkkoja rakennetaan
ympäri Suomea, vaikka vanhatkin ovat käyttämättä. Tulevaisuudessa
kirkkorakennuksista koituu yhteiskunnallisia ongelmia, kun niitä ei
kulttuurisista syistä voida purkaa ja niiden soveltuvuus muihin
tarkoituksiin on heikko.
21. Kirkolla ei ole suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa enää
ainuttakaan
latenttia tehtävää. Yhdysvalloissa kirkot suorittavat suuren osan
valtiollisesta hyväntekeväisyydestä, kun taas Etelä-Euroopassa ne
ylläpitävät kulttuuria.
22. Kirkkohäät ovat suurin syy nykyiselle kirkkoon kuulumiselle,
silti
niiden järjestäminen kirkossa, kirkkoon kuulumattomana, on halvempaa
kuin kirkkoon kuuluminen tämän toimituksen takia. Suomessa
laadukkaasti kirkkoon kuulumattomien häät järjestää Pro-Seremoniat
ry.
23. Kirkko käyttäytyy nykyään kuin liiketoimintaa harjoittava yritys,
tosin yrityksistä poiketen se ei maksa veroja ja harjoittaa
kannattamatonta liiketoimintaa. Suomen valtavaa valtion velkaa olisi
helppo vähentää kirkon varoista.

Poliittiset syyt:

24. Suomen pakollisessa asepalveluksessa kirkolla on erityisiä
lähetysmahdollisuuksia muihin uskontokuntiin verrattuna.
25. Monista Euroopan valtioista poiketen, Suomessa on vieläkin
uskonnollisia lakeja, mm. jumalanpilkkalaki.
26. Kirkolla on asiantuntijoita useissa valtion päättävissä elimissä,
jopa sellaisissa, joiden toiminnan kanssa kirkolla ei ole mitään
tekemistä.
27. Valtiolliset tv-kanavat esittävät vieläkin useita kertoja
vuodessa
ev.lut. kirkon jumalanpalveluksia.
28. Kirkko ei halua kasvattaa tavallisen kansa valtaa, vaan mieluusti
pitää vallan pienehkön poliittisen eliitin käsissä.
29. Vaikka kirkko sanoutuukin poliittisesti sitoutumattomaksi, on
kirkkoväellä käytännössä oma puolue: kristillinen liitto. Tämä puolue
ajoi vielä 80-luvulla teokraattista yhteiskuntaa ja nykyäänkin toimii
retroaktiivisesti (eli puoltaa vanhaa yhteiskuntajärjestystä), mikä
hidastaa yhteiskunnan kehitystä ja tasa-arvon vahvistumista.
30. Vahva uskonnollinen asema valtiossa EU:n laajentuessa tuottaa
ongelmia Euroopan integraatiossa.
31. Keskeinen syy populistisen politiikan menestykseen on aina ollut
uskonnollinen.
32. Kirkko ottaa aktiivisesti kantaa poliittisiin asioihin, esim. EU:n
perustuslakiin.
33. Kirkosta eroaminen on vieläkin liian vaikeaa, eroksi tulisi
riittää jäsenmaksun (= veron) maksamatta jättäminen, mikä on käytäntö
muissa järjestöissä.
34. Syystä ettei uskontojen uhrit tuki ry:lle ole kertaakaan
jaettu valtionavustuksia.
35. Syystä että kirkko kieltäytyy ottamasta vastuuta yhtään mistään,
vaan sysää vastuun aina muiden niskaan.
36. Kirkon väkiluvun laskiessa vähenevät kirkon poliittiset
vaikutusmahdollisuudet. Ainut syy kirkon jäsenistön olemassa ololle
tietyissä poliittisissa elimissä on kirkon koko.
37. Demokratialla valitut poliittiset päättäjät joutuvat aika-ajoin
taipumaan kirkon tahdolle, ainoastaan sen massiivisuuden takia.
Tällainen järjestelmä ei ole demokratiaa, se on teokratiaa tai
enemmistödiktatuuria.

Kasvatukselliset syyt:

38. Uskonnonopetus on pakollinen valtion kaikissa julkisissa
kouluissa, jopa lukioissa. Tiedän syy on selitetty sekavasti,
korjataan myöhemmin.
39. Uskonnonopetuksessa kuuden ensimmäisen luokan ajan opetetaan
lähinnä raamatun tarinoita ulkoa. Opetus ei ole objektiivista ja sen
ainut tarkoitus on luoda sisäänrakennettu pohja kirkollisen sanoman
hyväksymiselle.
40. Vaihtoehtona uskonnonopetukseen tarjotaan ET:n opetusta, joka
toimii lukiossa verukkeena sille, ettei uskonnonopetusta yritettäisi
kiertää (esim. eroamalla kirkosta).
41. Valtion julkisissa kouluissa kristinuskolla on erityisasema mm.
joulujuhlissa, aamuhartauksissa, lukuvuoden avauksissa ym.
42. Koulujen Kristus-myönteisyydelle ei löydy muuta syytä kuin
pidättää nuoret normeissa, mikä heikentää heidän kriittistä ja
itsenäistä ajatteluaan.
43. Kirkolla on valtava tarve toimia lasten keskuudessa ja levittää
heihin oppejaan, jotta saisi heidät tulevaisuudessa auktoriteettinsa
alle.
44. Sosiaalinen paine pakottaa vieläkin useita nuoria käymään
rippileirin, vaikka se sotii vastaan heidän vakaumustaan. Näiden
nuorten keskuudessa kirkkoon liittyminen on myös ahkerinta, vaikka
yhä
useampi 20-30-vuotias nuori eroaa jälleen kirkosta. Toki
rippileirillekkin on olemassa heikommin tunnettu vaihtoehto protu.
45. Eroamalla kirkosta annat tuleville sukupolville paremman
mahdollisuuden oman maailmankuvan ja uskonnon valintaan.
46. Suomalaisissa kouluissa ei ole kunnollista saatikka pakollista
seksuaalivalistusta. Vaikka syy tähän on virallisesti resurssipula,
on myös uskonnollisilla piireillä vaikutus asiaan. Kirkolliset piirit
pitävät uskonnonopetusta arvoasemassa arvaamattomassa ja pitävät
aktiivista seksuaalisuutta edelleen syntisenä. Puutteellinen
sukupuolivalistus lisää sukupuolisairauksien leviämistä sekä
ei-toivottuja raskauksia (ks. kohta 64).
47. Jatkuvasti puhutaan videopelien ja television haitallisista
vaikutuksista nuorisoon, mutta kenelläkään ei ole käynyt mielessä se
surullinen tosiasia miten vaarallinen raamattu on (jumala
kunnostautuu
raamatussa tappamalla suoraan 371 186 ihmistä, lisäksi hän määrää
tapatettavaksi 1 862 265 ihmistä). Uskovien keskuudessa syntyvä
suvaitsemattomuus ja sen aiheuttama väkivalta ovat yksilölle ja
yhteiskunnalle paljon tuhoisampia kuin mitkään videopelin tai
television aiheuttamat vahingot (ks. kohta 100).
48. Kirkko itsekin tietää, että alle 15-vuotias on vielä suhteellisen
helppo kasvattaa uskoon, mutta kriittisesti ajatteleva yli 25-vuotias
on jo lähes toivoton tapaus.
49. Kirkko ei jätä nuorisoa rauhaan edes kesäfestareiden ajaksi, vaan
kristillinen lähetys ilmestyy lähes jokaiselle kesätapahtumapaikalle
ja vielä usean eri uskonsuuntauksen voimin.
50. Koulujen tarjoama kristillinen kasvatus ei juuri ota esille
ympäristöystävällisyyttä.
51. Uskonnonopetus tarjoaa heikon moraalisen kasvatuksen.
Uskonopetuksen sanoma on pikemminkin auktoriteettien kunnioittaminen
ja arvojen ulkoa opettelu, kuin aitojen järjellisten moraalisten
käsitysten muodostuminen.
52. Kristillisillä ryhmillä on vieläkin erityisoikeus kertoa
uskostaan
koulussa, kuten myös jakaa raamattuja. Yhtenä hyvänä esimerkkinä
toimivat Gideonveljet.
53. Nykyinen koulutusjärjestelmä on itsestään ristiriitainen. Samalla
se opettaa kriittistä ajattelua, mutta myös painottaa, että
uskonasioissa on kunnioitettava auktoriteetteja. Esimerkiksi
ala-asteella opetettava kreationismi (= maailman luominen) on
ristiriidassa sivistyneemmän evoluutio-opetuksen kanssa.

Vähemmistöoikeudelliset syyt:

54. Kirkko on näennäisdemokraattinen yhteisö, joka on aina
pönkittänyt
hallitsevan enemmistön valtaa ja syrjinyt vähemmistöjä.
55. Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu ainoastaan
paperilla; suurin syy tähän on vanhoillinen patriarkaalinen
yhteiskunta, jota kirkon arvot ylläpitävät.
56. Suomessa ongelmallinen alkoholinkäyttö on peräisin 1800-luvulta,
jolloin luterilainen etiikka teki juomisesta syyllistettävän. Sama
etiikka vaikuttaa vieläkin siihen, ettei Suomessa muista
Euroopan-maista poiketen harjoiteta humaania päihdepolitiikkaa.
Suomen
päihdepolitiikka on luonteeltaan kriminalisoivaa ja syyllistävää,
mikä
tutkitusti ainoastaan pahentaa päihdeongelmaa.
57. Seksuaalisilla vähemmistöillä ei Suomessa ole vieläkään
tasavertaisia oikeuksia. Merkittävimmät tasa-arvon vastustajat
löytyvät ev.lut. kirkon konservatiivisesta siivestä.
58. Muilla uskonnoilla on epätasa-arvoinen asema verrattuna
kristinuskoon, joka nauttii Suomessa lähes monopoliasemasta.
59. Jos kirkko olisi kuin mikä tahansa muu yhtiö, se olisi tuomittu
useasti määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.
60. Suomessa on vielä noin 60 päivää vuodessa, jolloin kauppoja ei
saa
pitää auki. Syyt ovat lähinnä uskonnollisia.
61. Kirkko harjoittaa yhä moraalitonta lapsikastetta. Pieni lapsi ei
vielä kykene vaikuttamaan omaan uskonnolliseen asemaansa. Lapsikaste
on myös turha yhteiskunnassa, jossa suurin osa kansasta ei enää usko
helvettiin.
62. Eutanasian laillistamisen hyväksyisi jo yli puolet suomalaisista,
tästä huolimatta kirkon sana on niin painava, että tämänkin
tasa-arvoaskeleen ottamisessa menee vielä vuosikausia.
63. Vankiloissa ev.lut. kirkolla on erityisoikeus levittää
sanomaansa,
ja uskoon tulemisella voi jopa saada armahduksen. Tästä huolimatta
vangeilta puuttuu monia muita heille tärkeämpiä oikeuksia.
64.Suomen aborttilainsäädäntö on jäljessä muista EU-valtioista.
Suomessa naisella ei ole täyttä itsemääräämisoikeutta vaan abortista
päättävät lääkärit, usein omaan moraalikäsitykseen pohjautuen.
65. Kirkko harjoittaa hyökkäävää politiikkaa kaikkia kirkon
ulkopuolisia, nopeasti kasvavia uskonnollisia ryhmittymiä vastaan,
koska niiden huomattava kasvu uhkaa kirkon monopoliasemaa.
66. Kirkko on myös tehnyt vääristelevän tutkimuksen
"saatananpalvonnasta suomessa", jonka tarkoitus on ainoastaan
kasvattaa kirkon valtaa mediapaniikin avulla. Tutkimuksessa kirkko
niputtaa myös korkeasti koulutetut filosofiset satanistit
saatananpalvonnan alle, koska heidän poliittiset mielipiteet, mm.
kirkon verollepanosta, huolestuttavat kirkkoa.
67. Sen sijaan että kirkko voisi julkisesti hyväksyä ja tunnustaa
homoseksuaalisuuden, se tarjoaa näille yksilöille "sielunhoitoa".
Kirkon työntekijät eivät vieläkään saa solmia parisuhteita saman
sukupuolen edustajan kanssa.
68. Suomessa ei toistaiseksi ole lakia keinohedelmöityksestä.
Sellainen on kuitenkin suunnitteilla, mutta ongelman tuottaa
uskonnollisten ryhmien painostus, mitkä eivät sallisi
keinohedelmöitystä kuin naimisissa oleville nainen - mies
parisuhteille. Täten yksinasuvat naiset, avoliitossa elävät sekä
lesboparit päätyisivät eriarvoiseen asemaan.
69. Ev.lut. kirkko ei aina puhu itsestään ev.lut. kirkkona, vaan
paikkakunnan seurakuntana, mikä loukkaa kaikkia muita uskonnollisia
ryhmiä kirkon ulkopuolella. Jopa Maarekisteri tuntee termin 'pitäjä'
eli sen teo/feodaalisen yksikön jonka tuli ylläpitää pappi
70. Suomessa hautaus on sallittua ainoastaan tietynlaisella
maaperällä, jotka kaikki ovat kirkon omistuksessa ja joista se ei
suostu luopumaan.

Muut moraaliset syyt (mm. kirkon tekopyhyys):

71. Suurin syy humanistisen etiikan vielä heiveröiselle
levinneisyydelle piilee kirkon seinien sisällä, missä ei suostuta
luopumaan tuhansia vuosia vanhasta kristillisestä etiikasta.
72. Kirkolla on vieläkin hautapaikkamonopoli, eikä se suostu antamaan
tehtäviä kuntien hoitoon. Kun hautapaikoille annettiin samat hinnat,
loi kirkko ylimääräisiä oikeuksia kirkkoon kuuluville.
73. Kirkko on niin huolissaan suosionsa laskusta, että se yrittää
kasvattaa suosiotaan vippaskonsteilla, mm. massiivisella mainonnalla
ennen jokaista kirkollisvaalia.
74. Verrattuna valtioon saatikka oikeisiin
hyväntekeväisyysjärjestöihin, kirkko kuluttaa pienemmän osan
budjetistaan hyväntekeväisyyteen.
75. Kirkon tekemässä "hyvässä työssä" yleensä unohdetaan, että se
kohdistuu lähinnä ihmisiin, jotka ovat muiden uskontojen tai
huumausaineiden "orjuuttamia". Kirkko itse ei ota huomioon omaa
syrjivää vaikutusta mm. seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan.
76. Kirkko on ainut järjestö, jolla on oikeus veronkeruuseen; mikäli
kirkko lähettäisi vuosittaisen laskun, kuten muut järjestöt tekevät,
sen jäsenmäärä romahtaisi katastrofaalisesti.
77. Kirkon harjoittama "hyvä työ" on samalla myös käännytystyötä, ja
verrattuna moneen muuhun hyväntekeväisyysjärjestöön, sen työntekijät
toimivat palkalla valtavan byrokratiakoneiston alla.
78. Jo valmiiksi lihava kirkko saa bruttokansantuotteesta (n. 1%)
suuremman palan kakkua mitä kehitysmaat saavat (vuonna 2003, 0,348%),
vaikka jälkimmäisillä olisi varoille huomattavasti enemmän ja
parempaa
käyttöä.
79. Uskonnollisten "pilkkalakien", erityisoikeuksien ja pakollisten
pyhäpäivien olemassaolo sortaa kaikkia muita uskontokuntia. Varsinkin
15% uskonnottomien osuus on vähintäänkin epäoikeudenmukainen.

Muut syyt:

80. Kirkko hyväksyy sisällään kultteja, kuten lestadiolaisuuden.
81. Monet näistä kulteista toimivat autoritäärisesti, eivätkä salli
jäsenilleen omantunnon vapautta: eroaminen on vaikeaa ja saattaa
hajottaa perheitä.
82. Kaikki uskonnot, joilla on absoluuttinen näkemys
kuolemanjälkeisestä elämästä käyttäytyvät kuin valtavat kultit.
Kristinusko on tällainen.
83. Kirkon syyllistämät okkulttiset uskonnot (yleensä
pakanauskonnot),
eivät ole yhtään sen "okkulttisempia" (= okkulttinen, salatiede),
kuin
kirkon opetuksetkaan. Ne ovat vapaasti saatavilla useammissa
kirjastoissa, kirjakaupoissa ja jopa internetissä. Mielenkiintoa
lisää
kritiikin tulevan järjestöltä, jonka oppien mukaan uskolla,
rituaaleilla, rukoilulla ja kirkollisveronmaksulla voi vahvistaa
jumalsuhdetta, millä saavuttaa kuolemattomuuden (tai ainakin välttyy
helvetiltä, joka on alun perin kirkon keksintö).
84. Kristinuskon fundamentalisoituminen ja fanatisoituminen on
surullinen fakta, joka saattaa tulevaisuudessa uhata demokraattista
yhteiskuntaa.
85. Kirkko hyväksyy piireihinsä myös muslimit, hindut, ateistit ja
uuspakanat; ainoana absoluuttisena liittymisehtona on veronmaksu.
86. Vaikka tiedeyhteisö on jo aikoja sitten hylännyt
kreationismin, ev.lut. kirkko pitää siitä vielä kiinni. Tosin kirkko
ei nykyään enää uskalla ottaa siihen kantaa, koska aihe on "liian
arka".
87. Kirkko kerää riveihinsä edelleen paljon psyykkisesti sairaita,
joiden pitäisi hakeutua hoitoon, ei kirkkoon. Vaikka kirkko kykenee
auttamaan monia heistä, se myös ylläpitää ongelmaa. Nykyaikainen
psykologia on useasti tuominnut aktiivisen/fanaattisen jumaluskon
psykiatriseksi häiriöksi.
88. Työttömyys koetaan suomessa vieläkin moraalittomana ja
työttömyyttä pidetään työttömien omana vikana - kiitos kristillisen
etiikan.
89. Suomessa harjoitetaan vieläkin ajoittain uskonnollista sensuuria
mm. kirjoissa.
90. Nopein tapa nopeuttaa yhteiskunnan kehitystä on erota kirkosta.
Kun riittävän moni eroaa, kirkon paine liberalisoida itseään kasvaa,
ja riittävällä eroaallolla kirkko erotetaan valtiosta ja
uskonnonopetus lakkautetaan.
91. Kirkon omilla työntekijöillä ei ole vieläkään täyttä
vakaamuksenvapautta; he ovat negatiivisessa asemassa muihin kirkkoon
kuuluviin ryhmiin verrattuna.
92. Kirkolla on paha tapa painottaa joka joulu kristillistä sanomaa,
joka ilmenee mm. lastentarhojen/koulujen/partion joulunvietossa,
tavaratalojen musiikissa sekä tv-ohjelmissa. Useissa tapauksissa
kirkko saattaa jopa kutsua paikallisen lastentarhan joulunviettoon
paikalliseen kirkkoon.
93. Kristillisellä kulttuurilla ei ole yhtään enempää tekemistä
suomalaisessa kulttuurissa, kuin tuhannen ja yhden yön saduilla.
Päinvastoin, kristinuskolla on ollut merkittävä osuus
alkuperäiskulttuurien häviämisessä, joita monet kulttuurijärjestöt
yrittävät nykyään epätoivoisesti pelastaa. Esimerkiksi monet kirkot
rakennettiin vanhojen pakanallisten uhrilehtojen paikoille. Kiitos
kommenteista tätä koskevan palautteen lähettäjälle. Sivu uusitaan
heti
kun ehditään.
94. Kirkolla on vieläkin epätoivoinen tarve olla "koko kansan
kirkko".
Kun kirkosta eroaminen on yleistynyt, on kirkko painottanut "oman
läsnäolonsa merkitystä elämän kohokohdissa", kieltäen jälleen
todellisuuden.
95. Kirkkoon kuulutaan yhä vähemmän uskonnollisista syistä,
tärkeämmäksi ovat osoittautuneet nuorilla mahdolliset kesätyöpaikat
ja kirkkohäät.
96. Kirkko on oppeineen äärimmäisen ihmiskeskeinen eikä ota
mitään
selkeää kantaa eläinten kohteluun.
97. Kirkon tarjoama maailmankuva korostaa maapallon kuulumista
ihmiselle ja siten on osasyyllinen ympäristön saastumiselle.
98. Kun kerrot erostasi kavereillesi, yllätyt miten positiivisesti
monet ottavat tiedon vastaan. Itse asiassa yhden ihmisen ero saattaa
aikaansaada lumipalloefektin, jolla kymmenet muut lähipiiristäsi
eroavat: he eivät näe asiaa enää tabuna tai tiedostavat oman kirkkoon
kuulumisensa.
99. Jos kuulut kirkkoon huvin vuoksi, voisit yhtä hyvin erota huvin
vuoksi.
100. Kristinusko kaikkine kirkkoineen on historiansa aikana
osoittanut
olevansa vaarallisin ja epäinhimillisin laitos, joka on koskaan
ollut.
Kenenkään muun nimissä ei ole teloitettu yhtä montaa ihmistä kuin
Jeesuksen.