IRC-Galleria

[Ei aihetta]Torstai 29.06.2006 23:58

Tahdoin aina katsoa kuinka kävelet kanssani kohti auringon laskua

tahdoin nähdä senpäivän kun saapuisit taas luokseni ja saisin vaipua syliisi

tahdoin kokea sen hetken kun puristaisit minua vasten rintaasi

Toivoin löytäväni sen hetken joka tekee minut onnelliseksi

toivoin vielä jonain päivänä näkeväni sinut luonani

Ja nyt istun yksin pimeyden sylissä

pelkkä toive ei kantanut

usko ei auttanut

rakkaus ei suojellut,

minua vaipumasta pimeyden syliin.

Nyt toivon että näkisit

kuulisit

tuntisit

kuinka se satuttaa minua

vieden hetken kerrallaan pois

kaivertaen kirjaimesi pois sydämestäni

... enää et ole minun...

... enää en tunne sinua...

vaivun syvään uneen enkä koskaan enää nouse ylös.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.