IRC-Galleria

Sibylla

Sibylla

elämä rullaa omia raiteitaan, ei pitäsi hehkuttaa, ettei tipahda taas turhan korkealta...

Menni menninkäinenMaanantai 29.09.2008 20:05

Niinhän siinä kävi että tiet taas kohtasivat

Elämä on kummaa, tapasin Mennin miltein vuosi sitten, kun oltiin hakemassa Tankkia ja Paulia. Jäi tarhaan katselemaan ja säälittämään pieni kylmissään oleva ruuna. Jäi silloin odottelemaan uutta kotia.

Nyt elämä on jatkunut, ja aikaa kulunut ja taas meidän oli aika tavata.

Menni muutti tänään luokseni, tarvitsee vaan paljon aikaa, on sen verran matkannut kodista toiseen tämän kesän aikana (ollaan viidennet omistajat Suomessa olon aikana) joten rauhallisella oleskelulla, hyvällä ruoalla ja paljolla rakkaudella saadaan tästä pikku pojasta vielä aivan upea ystävä ja tuntiponi.

Mutta nyt vain annetaan pojalle aikaa. <3

Menni on kiertänyt ihan liikaa maailmaa, Suomeen poika on tullut 26.4.2007 ja siitä asti ollut jopparilla, 2.9.2007 myyty uudelle omistajalle. 24.11.2007 vaihtanut taas omistajaa, tässä kohtaa herää kysymys, että miten voi olla mahdollista että poni on oolut vielä tämän vuoden helmikuussa aivan muualla kuin väitetään. Itse nähneenä.... no taas tapahtui omistajan vaihdos 13.8.2008 ja tästä 18.9.2008 poni vaihtoi omistajaa. No sitten 29.9 poni tuli meille.

Ei tää oo mahdollista, ei ihan oikeesti.

Pippi dii, synttärilahjaa katsastaaMaanantai 29.09.2008 11:26

Jos ponkku on vähänkin ei peto, ni kyl mie taidan tuon mukaan ottaa.

Elämäni eka A rataSunnuntai 28.09.2008 21:48

toisen sija (sisko pentele pisti alakerran paremmaks) ka 55,555%

Tästä on vaan hyvä jatkaa. Lisää harjoittelua, lisää kokemusta niin hyvä tulee

Muuttopäivä kusi kuten arvelinkinLauantai 20.09.2008 18:52

Mutta minkäs teet kun ei itsestä se ole riippuvainen ja minkä teet jos lapsi sairastuu. Toivottavasti asiat saataisi lutviutumaan mahdollisimman pian

BTW uusi tukka taas

BTW ärsyttää kun ihmiset eivät pidä lupauksiaan
Se alamäki tais tulla, ehkä...

Saas nähdä mitä kuuluu kun puhelin kolmen kantturoissa soi taas...

Odottavan aika on pitkäKeskiviikko 17.09.2008 00:29

toivottavasti kaikki osuisi nappiin ja sunnuntaina kaikki loksahtaisivat kohdalleen, mutta ei pidä riemuita liian aikaisin

Mammaa viedäänSunnuntai 14.09.2008 23:58

Vaikeita päätöksiä pitää tehdä, pitää ajatella eteenpäin, pitää ajatella tätä hetkeä, pitää luopua jotta voi saada.

Mutta jos kaikki menee putkeen tulen olemaan enemmän kuin tyytyväinen, ja moni muukin tulee vielä nauttimaan päätöksistäni...

huiiiiTiistai 02.09.2008 17:28

Menin sit ilmoittautumaan elämäni ensimmäisiin aluekisoihin ens sunnutaiks. Meen kyl ulkopuolella, kun ei tuota aluelupaa itsellä vielä ole, hevosella kylläkin se on. No mutta kumminkin, jännitys se on milu kova kun tuon kisan starttaan ja ääri helpottunut jos hyväksytyllä suorituksella sen kahlaan.

Seurakisat: este vuorossaSunnuntai 31.08.2008 21:27

Mammaa taas vietiin, mie hullu ilmoittauduin mennä viikolla mukaan kisoihin Leksuksella. Luokkina 70 cm korotetulla uusinnalla ja 90 cm.

No tuo 70 ei pelota, eikä se 80 MUTTA 90 onkin sitten asia erikseen ja viel ratana. Viime kisat kun meni äitimaan kosteustasapainoa mittaillen, joten en ollut kovin luottavainen, en sitten ollenkaan.

70 cm jännitettiin ja ihmeen kaupalla sain rauhoitettua itteni ja muistin jopa RATSASTAA koko radan läpi, JOPA laskin suhteutetulla ja sarjalla laukat. Wiihii. No huolellisuus palkittiin puhtaalla radalla ja pääsylipulla uusintaan. Samalla motivaatiolla jo haljon vähemmän jännittyneenä uusinta huolella laäpi ja siitäkin puhdas. Toki huolelliset tiet kostautuivat sitten ajassa, mutta aikaa vastaan en lähtenytkään kisaamaan vaan puhtaita ratoja hakemaan ja kolmanteen sijaan olin todella tyytyväinen.

Sitten hetken sain hengähtää, ja käydä kauhua nieleskellen kävelemässä 90 rataa ja uusintaa muitellessa. Täys black outti tuli kyl siin kohtaa. Verkasta hengissä selvittyäni jännitys vaan katos. Ja kun pääsin radalle ni ratsastin samanlaisen radan kuin 70 cm luokassa, välillä kyllä hirvitys meinasi tulla, mutta Leksa oli vaan niin loisto ja hoisi homman kotiin. Puhtaan perusradan jälkeen pääsin kokoamaan hetken itseäni ja startaamaan toiseen vaiheeseen. IIIIIIK. Ykkönen ja kakkonen meni helposti, mutta sitten tuli hätä, MISSÄ SAAKUTISSA SE NELONEN ON..... APUA... ei numeroa missään. Vasta kun tajusin volttia tehdessäni et ei helvetti, se oli siin edes hyvän tien pääs, numero vaan oli kaatunut ja ei kukaan ollut sitä huomannut nostaa pystyyn. Hammasta purren ratsastin kolmosen ja nelosen kumminkin puhtaasti ja sain vain neljä virhepistettä voltista uusinnassa. Kiroillen ja itkua ja hermitusta niellen poistuin radalta.

Leksa oli hineo, mutta kuski kämmäsi ja pahasti. Loppu verkkoja tehdessä ja jo jalkautuneena kuulutettiin sitten palkintojen jakoon Liisa Penttilä ja Napoleons. En tiennyt mitä ajatella, olin vaan onnesta soikeena ja viel taidan nytkin leijailla. Loppujen lopuksi kukaan muu ei ollut sevinnyt uusintaan ja näin ollen voitin luokan neljällä virhepisteellä mokomasta voltista. &lt;sydän&gt;

Leksa vaan oli niiiiiiin huippu tänään, eihän myö vauhdissa voitetan noita muita,mut Leksa vaan on niin varma hyppääjä, joten miun tavoite on vaan saada puhtaita ratoja.

Oli muuten ensimmäinen virallinen sijoitus miule estekisoissa isommissa luokissa, muuten ollaa kynnetty maata kun olen rohjennut kisaan mukaan.