IRC-Galleria

Styper

Styper

Krisu 20.2.2009&Taina 25.2.2010 ja Miska 3.12.2011

Vähän reilu kuukausLauantai 14.01.2012 19:28

nyt menny tässä kolmen lapsen kanssa ja ei kyllä voikun ihmetellä miten hyvin kaikki on alkanu sujua. Luulin et ois paljon rankempaa tai jotenki hankalampaa kun kahen kanssa. Mut nytten kun on jo jonkinlaista rytmiä ja osaa ennakoida kaikkien nälkää ja väsymystä niin oikeestaan menee tosi hyvin. Tietty taas tästäki pitää kiittää muksuja että ne on niin "helppoja" Krisu ei nyt hirveitä enää edes vaadi syö pukee ja käy vessassa ite. Tainaki aika omatoiminen jo osaa melkein kaikki vaatteet pukea päälle ja syökin itte.

Samoin luulin et ainakin Taina olis vauvasta edes jonkin verran mustasukkanen mutta sen ekan viikon testaamisen jälkeen ei oo ollu mitään sellasta. Ne on molemmat olleet ku vauva ois aina ollu täälä. Huoli oli sillonki iso pikkuveikasta kun Miska siellä sairaalassa pari yötä oli.Molemmat melkein itkukurkussa kyseli et millon vauva tulee ja missä se on
. Kotona tappelua tulee siitä että kumpi saa pitää vauvaa sylissä antaa pusun tuoda vaipan/viiä likasen roskiin jne eikä siitä et vauva olis liikaa äiskän tai isin sylissä. Kylhän tää tottakai aika hulinaa on välillä mut ei ollenkaa sellasta ku pelkäsin. Joskus naurattaa et jos olis vaan se yks laps niin menis kyllä niin helposti et varmaa unohtais koko mukulan :D Vauva ei oikeestaan sotkenu mitään rytmejä ulos ja nukkumaan päästään samoihin aikoihin kun aina ja Krisu ja Taina nukkuu ihan yhtä hyvin kun ennenki. Tossa kun kaikki oli melkein samaan aikaan kipeenä nii oli hetken aikaa sellain olo etten ikinä selviä tästä mutta taas ku ite parani nii alko elämäkin sujua :D
Jotenki tuntuu et mitä useempi noita on niin sitä helpompaa tää on :D Hullua mut siltä se tuntuu...ehkä sitä vaan osaa luottaa itteensä enemmän ja ottaa kaiken rauhallisemmin ku ekan kanssa. Ei jaksa enää hermostua joka kiukuttelusta tai kinasta eikä ristiinnaulitte itteensä jos ei aina jaksakkaa siivota ja touhuta hulluna kaikkee. Ainaki ite oon oppinu päästää itteni helpommalla ja oleen tyytyväinen siihen mitä jaksan tehä ja hyväksyyn sen ettei kaikkee aina kerkiä eikä jaksa.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.