Olenko onnettomampi yksin vai kaikkien keskellä? En osaa sanoa. Yksin itken ja kaipaan sua. Kaikkien keskellä ajattelen vain että ei kukaan huomaa eikä ymmärrä, tahtoisin vain kotiin.. Joskus on kai hyviäkin päiviä, joskus..
Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan
mä missä lienenkin niin tulen takaisin
Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon
sillä en sun särkyä anna mä en
Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en
Et ole vahva et, yön varjoon pakenet
mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään
Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa
sillä en sun särkyä anna mä en
Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en
Uusimmat blogimerkinnät
- - 05.08.
- Mulla on elämä 27.04.
- [Ei aihetta] 27.04.
- [Ei aihetta] 10.04.
- [Ei aihetta] 08.04.
- ei onneks oo tylsää tai mitää 25.03.
- - 23.03.
- [Ei aihetta] 22.03.
- [Ei aihetta] 11.03.
- [Ei aihetta] 07.03.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2010 (19)
- ▶ elokuu 2010 (1)
- ▶ huhtikuu 2010 (4)
- ▶ maaliskuu 2010 (6)
- ▶ helmikuu 2010 (5)
- ▶ tammikuu 2010 (3)
- ▶ 2009 (23)