IRC-Galleria

Minkähän takia ihmiselle on luotu sellanen kapinoiva osa sisimpään kuin tunteet. Niitä ei vaan saa pois edes kirveelläkään on se sitten hyvä tai huono asia. Rakkautta tai vihaa se sitten onkin toinen henkilö ei sen syvyyttä koskaan voi täysin ymmärtää. Hmmm... ja kuinka voiskaan kun ei siitä itsekkään aina ota selvää. Eihän se niinkään aina mene että rakkaus tekee onnelliseksi ja viha surulliseksi ja tunteet ovatkin aina liitoksissa toisiinsa jotenki.
Ihan niinkuin juuri sinut olisi tarkoitettu muitten elämään. Elämään muitten vuoksi mutta se ei ole mitenkään surullista. Jos niin ajattelee niin se tarkoittaa vaan että ympärilläsi olevat ihmiset on luotu sinun vuoksesi rakastamaan sinua tai ylipäänsä tuntemaan jotain sinua kohtaan. Se elämästäni tekeekin kaunista että herätän muissa tunteita ja toivottavasti suurimmasta osasta jää hyviä muistoja.
Pahaa en tahtoisi kenellekkään. Virheitä tulee kuitenkin tehtyä ja tahtoisinkin oppia joka ikisestä virheestä jotain jolla voisin olla parempi ihminen jollekkin ja myös sen kautta parempi ihminen itselleni. Tämän vuoksi ajattelenki vahvasti että vain toista ihmistä rakastamalla voi rakastaa itseään enemmän.

Antamalla toiselle jotain pientä voi antaa itselleen jotain niin suurta ettei kukaan voi sitä koskaan sinulta pois viedä.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.