IRC-Galleria

Mielenkiinnosta narsistista persoonallisuushäiriötä kohtaan satuin ostamaan tämän kirjan viime lauantaina, selvittääkseni mitä oikeastaan on narsismi, miten sen tunnistaa ja miten sitä osaisi välttää ettei esim työelämässään joutuisi tälläisen paskakasan pyöritettäväksi.

Kirjan tarinoita lukiessa etenkin vanhempien narsismista puhuttaessa tulee tippa linssiin. Kuinka pahoin jollain on asiat ollut ja miten paljon joutuivat he vääryyttä kestämään. Kuitenkin suurin osa on jopa oman mielenterveytensä hinnalla oppinut tunnistamaan narsistin ja elämään tämän kanssa (jos kyseessä on vanhempi) tai jättämään tämän taakseen pikkuhiljaa.

Erityisesti huomioni herättivät kappaleet narsistin ympärilleen keräämästä "hovista". Narsistin minä ei sisällä "tervettä narsismia" eli kykyä rakastaa ja arvostaa itseään, ja hyvää itsetuntoa joten hänen on kerättävä ympärilleen ihmisiä jotka antavat hänelle ehdotonta huomiota ja ihailua. Narsisti kerää hoviinsa mielestään heikompia ihmisiä joita on helpompi manipuloida. Kaikkia narsistikaan ei uskalla kuitenkaan manipuloida vaan ihmiset, jotka hän kokee uhaksi, hän jättää joko hovin ulkopuolelle, lyttää ja haukkuu, harjoittaa näitä kohtaan henkistä väkivaltaa. Esimerkiksi narsisti pomona alkaa kytätä piikitellä ja lytätä alaisiaan. Kuitenkin esimiehiään ja itseään vahvemmiksi kokevia hän mielistelee ja lahjoo, imartelee. Narsistin tavoitteena on luoda uhrilleen riippuvuus jossa huumausaine on narsisti itse niin ettei urhi enää osaa elää ilman narsistia.

Kirjaa on mielenkiintoinen lukea eikä siinä esitetä pelkästään naisten näkökulmia vaan myös miesuhrit ovat uskaltautuneet puhumaan josta heille erittäin suuret pointsit. Varoituksena kuitenkin että kirjaa lukiessa tulee uskomattoman paha mieli uhrien puolesta, miksi he ovat joutuneet tällaisten ihmisten pyöritettäväksi. Etenkin niiden kohdalla joilla narsisti on ollut oma äiti. Eräässä tarinassa kerrottiin äidin olleen narsisti. Kun tytär tutustui ensimmäiseen poikaystäväänsä sai hänestäkin kuvan että hän olisi myös narsisti, mutta näin ei ollutkaan. mitä pitemmälle luin sitä selvemmin tuotiin esille että juuri tuo poikaystävä puolusti tyttöä omaa äitiään vastaan, piteli äitiä paikoillaan että tyttö pääsi pakoon lyönneiltä jotka häneen kohdistuivat ja hoki tytölle tytön olevan parempi ja ansaitsevan paljon parempaa. eli kaikki ei olekkaan niin mustavalkoista, on vaikea tunnistaa kuka on narsisti ja kuka ei.

Itse en ole onneksi joutunut koskaan kokemaan narsismia missään muussa kuin terveessä muodossa ja toivon tämän kirjan lukemisen jälkeen osaavani tunnistaa narsistin kun sellainen vastaan tulee ja välttää tämän seuraa. Kiitos jos jaksoit lukea tämän vuodatuksen loppuun asti.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.