IRC-Galleria

Jotenkin sitä taas huomaa päivien vaan menevän ohi. Viikoista tulee kuukausia. Kuukausista vuosia ja vuosista vuosikymmeniä. Tarkemmin kun ajattelee tuntee itsensä kärpäsen paskaksi kaikessa tässä mitä tapahtuu ympärillä. Monesti sitä vaan huomaa asioiden menevän ohi niin huimalla vauhdilla että niihin ei kerkee ite kiinittään mitään huomiota ennen ku on oikeesti myöhästä. Unelmia saa olla ja pitää olla mutta niiden kuuluisi olla realistisiä eikä mitään fantasioita joissa kaikki päättyy aina hvyin. Karu totuus on vaan että kaikki mikä vaan voi mennä perseelleen menee myös perseelleen. Jostain syystä sitä vaan kuvittelee osaavansa hoitaa asiansa niin että koskaan ei tuu mitään takapakkia ja aina kaikki menee todella hyvin. No tämä tuli todistettua vääräksi viimeksi eilen ja sitä edellisen kerran 26.11.07 kun Robin II rupesi taas ontumaan. Sinne meni ne katsastukset. Ihmisen elämä on liian lyhyt siihen että rupee miettimään mitä vois tehä tänään jotta kaikki olis taas hyvin kun se on menny jo vituks. Ei semmonen kannata. Pitäs vaan oppia hiljaisesti hyväksymään asiat niinku ne on ja elää niiden kanssa eikä yrittää kapinoida ajankulkua vastaan. Pitäs vaan oppia nauttimaan siitä hetkestä eikä pelätä sitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Jostain syystä päässä soi R.E.M. - The One I Love