IRC-Galleria

Olen useampana päivänä saanut Batterya koneeseen ja vanha kunnon Zele nostaa päätään. Tekstiä tulee ja Laurin kanssa on hauskaa lohkeilla länkättämään ja vaahtoamaan turhantärkeää haista-paskaa.

Poika on ilahduttanut minua kovasti seurustelemalla hyväntuulisena ja käyttäytymällä hienosti tämänpäivän kauppareissulla. Tämän päivän itkut voi laskea yhteensä pariinkymmeneen minuuttiin jos pienet kitinät otetaan lukuun ja unikin on maistunut. Niin tosin äitiäkin väsyttää. Väsyttää ihan kauheasti. Yöpumppaukset vaativat verojaan.

Lähipiirissä on hyvää ja huonoa. Iloisia uutisia on sen suhteen että vielä tänä vuonna on pari vauvaa tulossa lisää, ikävää taas oli kuulla että lähisukulainen on vakavasti sairas.
Vuottakaan ei ole siitä kun isäni sylissään kantoi äidin tuhkat Lopen hautausmaan lepoon ja nyt sama petollinen sairaus kummittelee jälleen maisemissa. Vielä on liian aikaista sanoa mikä on ennuste, mutta olemme yhtälailla huolissamme ja surullisia - toiveikkaita kuitenkin.

Vaan sitä tämä elämän kiertokulku on. Toiset syntyy, toiset lähtee.
Itse sanoinkin eilen isälle puhelimessa että elämän suhteen koen että laatu korvaa määrän. It better to burn out than fade away...