IRC-Galleria

etten oo kirjottanu päiviksee monee päivää (paitsi tänää) oho!

Nosiis perjantain kävin ostaa rippimekon. (:::: Ja siit puheenollen, Linnea ja Pake pääsivät tä- siis eilen ripiltä, ONNEAA. Kiitos kakuista, hieman paha olo niistä ehkäpä tuli mut ei se midi.

---

Jooterve. En keksi oikee tekemist ja voicelt tulee paskaa. Mutku en jaksa laittaa mitää muutah. 8<<

pauliina sanoo:
ku kateltii mun rippi kuvii nii se oli hyvä mä "oonpä jyyrän näkönen" iskä vaa: "no kieltämättä vähä myyränkaa samaa näköö" : DDDDDDD
Anni sanoo:
:''''''''''''''''''D repes

Tänää ei oo enää satanu mut on kylmä silti. Tuulee.

Hyvää kesää.

”Joo joo”, Tom huokaisi. He näkivät jo Mäkkärin ison, hilpeänkeltaisen tunnusmerkin pienen aukean toisella puolen, kun Tom pysähtyi yllättäen.
”Mitä?” Bill kysyi hämmentyneenä.
”Tuolla on hillitön joukko tyttöjä”, Tom vastasi nyökäten eteenpäin.
”Älä viitsi! Sinä olet minun kanssani treffeillä ja kuitenkin suunnittelet joitain jättiorgioita…-”

”Hyvä on! Mikä tämä juttu nyt on?” Bill kysyi sovitellen ja silitti anteeksipyytävästi Tomin poskea. Tom virnisti tommaisesti.
”Mennään treffeille!” hän ilmoitti.
”…treffeille?”
”Niin”, hän vastasi matkien Billiä, kun tämä oli innostunut, taputtamalla käsiään nopeasti yhteen.
”Okei, oletko sinä taas pelannut pullonpyöritystä Georgin kanssa?” Bill kysyi tylsistyneenä.

”Ja täällä…-” Bill kertoi avaten toisen makuuhuoneen valkeista pariovista,
”Meidän makuuhuoneemme”, Tom lopetti.
”…siis minun makuuhuoneeni”, Bill korjasi kiireesti.
”Ai, laitatko sinä minut nukkumaan sohvalle?”
”En, vaan sinun omaan huoneeseesi” Bill vastasi punastuneena yhteenpuristettujen hampaidensa lomasta yrittäen viestittää jotakin Tomille silmillään. Tom ei saanut viestiä.
”Ei minulla ole…-”
”Onpas. Joko unohdit?” Bill tiuskaisi. Ja viimein Tom tajusi mokansa, kun huomasi haastattelijoiden tylsistyneiden ilmeiden muuttuneen innokkaiksi virneiksi.
”Niin, siis minä vain vietän täällä paljon aikaani – tai siis – ” Tom tunsi punan valtaavan omatkin kasvonsa ja halusi motata itseään.
”Niin siis, kun minulla on kivempi huone niin me ollaan täällä – ei kun – ”
”Niin, kun Billillä on niin kiva sänky – ei vittu – ” ojasta allikkoon.
”Tom yrittää sanoa, että siinä on kiva istuskella ja vaikka katsella telkkaria, kun minulla on niin hyvät vehkeet – tai siis, minulla on hyvä kotiteatteri tuolla, ja Tom viihtyy minun huoneessa paljon – tai siis - ” Bill yritti korjata tilannetta, mutta epäonnistui surkeasti.
”Tai siis, minä olen täällä aina kun minulla ei ole naisia. Ei kun hetkinen nyt – ” Bill kääntyi katsomaan Tomia ristien kätensä rinnalleen.
”Niin?” hän kysyi odottavasti. Tom katsoi kauhistuneena loukattua veljeään ja sitten haastattelijoiden haimaisia virneitä.
”…okei, paljonko teille pitää maksaa että unohdatte, mitä me sanoimme makuuhuoneesta?...” Tom mumisi kaivellen lompakkoaan.

”Tom. Minä soitan siivouspalveluun”, Bill ilmoitti ja alkoi katselemaan ympärilleen puhelinluettelon toivossa.
”Tom…? Missä puhelinluettelo?”
”Vessassa…”
”Miksi ihmeessä?” Bill kysyi kummastuneena kurtistaen kysyvästi kulmiaan.
”Vessapaperi on loppu…” Bill älähti inhoten ja suunnisti vessaan, mutta palasi erittäin pian.
”…vessa siivottavien huoneiden listalle. Minä soitan numeropalveluun”, Bill mumisi ja suoritti pikaisen puhelun numeropalveluun ja - saatuaan numeron - siivouspalveluun.

”Teepä nyt työsi loppuun että me pääsemme kotiin. Ja turha yrittää mitään – isoveli valvoo”. Kaikille niille, jotka olivat jääneet kiinnostuneina seuraamaan kaksosten kamppailua Tom tiuskaisi kylmästi;
”Huolehtikaa omista karvoistanne! Nämä ovat minun omaisuuttani”. Hän osoitti Billin päätä ja risti kätensä rinnalleen Billin kihistessä kiukusta.
”Käyttäydy nyt, tai vuoden selibaatin lisäksi minä vien kaikki muropakettien yllätykset. Niin, kaikki”, Tom lisäsi julmasti nähdessään Billin kauhistuneen ilmeen.
”Ei – sinä et pystyisi – et voisi – ” Bill henkäisi järkyttyneenä. Saattoiko hänen veljensä olla niin kiero?

”Ja sinä pidät suusi kiinni tai et saa vuoteen!” hän lisäsi, ja Bill kiitti Jumalaa siitä, että Tom oli niin kiukkuinen että puhui sihisten eikä hänen sanojaan kuullut Billin lisäksi kuin parturi, jonka silmät levisivät hämmennyksestä Tomin sanojen myötä.
”Hah! Sinä et kestäisi sitä itsekään”, Bill tuhahti yrittäen peittää säikähdyksensä, mutta ei voinut olla lisäämättä; ”ethän?”
”Minä voin käydä naisissa, mutta sinä et pysty siihen”, Tom ilmoitti itsetyytyväisesti ja istuutui Billin eteen peilipöydälle. Bill haukkoi järkyttyneenä henkeään.