paha luonne ja ilkee kieli
Sinä kuuntelit hiljaa, kun minä valitin
kuinka maailma on synkkä ja pilvet painaa
kuinka itseeni petyin ja haaveeni alitin
Iholleni sinä puhalsit viileää ilmaa
Ei tänäänkään katseemme kohtaa
Me vain tapellaan taas turhista asioista
Ei kumpikaan ota hiljaisuuteen nojaa
ja molemmat tahtoo jotain muuta, jotain aivan muuta
Annanko aiheen, ihanan virheen?
Mitä ne tahtoo, ketä ne katsoo?
Mikä on rooli ja kuka on vuorossa?
Joko huimaa?
Joko huimaa, joku tarkkailee
ja koittaa horjuttaa
Kumpaa tahdoitkaan rakastaa, ihmistä vai unelmaa?
Mut pitää ensin vapauttaa, ei vangittua voi saalistaa
mua ei voi muuttaa
Mä olin rikki, kun tavattiin, en enää usko valheisiin
sä jäit mun viereeni sateeseen, alan taas luottaa hiljalleen
mä saatan muuttuu, jos voin
Minäkin toivon tavallaan, ettei nähdä enää ollenkaan
Olet kuin ei mitään olis ollutkaan
