IRC-Galleria

Hyvä tarina rahamaailman keskuksesta New Yorkin Wall Streetiltä kertoo nuoresta pankkiiriliikkeen harjoittelijasta, sellaisesta päälle parikymppisestä innokkaasta nuorukaisesta.

Eräänä päivänä pomo vei nuorukaisen satamaan, ja sanoi: "Tuossa on meidän pankkiiriliikkeemme partnereiden luksusjahdit."

Pomo jatkoi opettavaisesti: "Ja tuolla on meidän luotonantajien jahdit, jotka lainaavat meille rahaa."

Nuorukainen ihmetteli hetken ja kysyi lapsellisesti: "Entä missä ovat asiakkaiden luksusjahdit?"


Jeap. :D

"Who cares about clients?"

Kun Sampo jauhaa kultaa, sitä ei kannata hävittää.

Toisaalta voi olla typerää kieltäytyä tarjouksesta, joka viettelee. Jos joku tarjoaa Sammosta 500 miljoonaa välirahaa, niin mikäpä siinä! Muutenkin kauppasumma on vaivaiset 4,05 miljardia euroa!

Sampo lohkoo itsensä ja kehittää itsestään entistä suuremman kapitalistipesäkkeen. Ja kaikki tapahtuu myymällä pois pankkitoiminta, "joka muutenkin tuo vain kuraa pankin lattialle."

Katso, miten helppoa on olla tyytyväinen konsernijohtaja Nalle Wahlroos:

http://www.goodmood.tv/vod/sampo_interview/wahlroos_081106/index_wmv.htm

Tänään löysin ryppysen kahdenkymmenen (20) markan setelin laatikosta.

Palautan sen Suomen Pankin Snellmaninkadun konttoriin 29.2.2012. Silloin saa viimeisen kerran vaihtaa markkoja ja pennejä euroiksi ja senteiksi Virallisesti.

Kaivelen muutaman pystyyn kuolleen sanan:

"Taneli on täysin fakkiutunut jätkä."

Fakkiutua, puhekielinen sana: rajoittua (tiedoiltaan ja harrastuksiltaan) vain omaan alaansa. Tulee ruotsinkielen sanasta fack, lokero.

"Mä tahdon yhden suklaa-softiksen."

Softis, tarkoitti vielä 1970-luvulla jäätelöä, erityisesti pehmistä.

"Meidän Rane asuu kivitalossa."

Kivitalo, tarkoitti aikaisemmin taloa, jonka perustukset oli tehty kivestä. Nykyisiä kerrostaloja ei sanota kivitaloiksi, edes tiilitaloista ei käytetä sanaa kivitalo.

Aivan. Tekee pahaa. Töitä on kasautunut niin pirusti, että meinaa laatta lentää pelkästä ajatuksesta.

Tietysti paljon on heinää niitetty ja paljon hyvää satona korjattu, mutta ei. Liika on liikaa. Enkä tarvitse kuin pari mätää omenaa, niin koko kyhäelmä romahtaa.

Siinä alkaa henkinen pinna palaa dynamiittilangan lailla.

Avoin kirje Fidel Castrolle:

Kapitalistin on helppo ymmärtää Teitä, kunhan aika kuluu. Ei se mitään, vaikka olette kieltänyt uhkapelaamisen Havannan Vedadossa. Ei se mitään.

Se riittää, että Havanna sai kunnian olla joskus puolivuosisataa sitten Karibian Las Vegas. Nykyään hulppeat hotellit ovat rapistuneet. Ei sekään mitään, koska rapistuneina ne ovat paljon arvokkaampia. Ne ovat suorastaan facinoivia!!! Un mojito con hielo, por favor!

Ymmärrättehän, sortumavaara tekee elämästä riskillistä. Ei tiedä, kohtaako kuolema jo huomenna. Eihän sitä tiedä! Tiedätte itsekin, että hiuskarva voi olla ohut. Teitähän on yritetty tappaa ties pari sataa kertaa? Onko yksikään Yhdysvaltain presidentti pitänyt Teistä? Ette ole kovin suosittu.

Entä sitten. Kuuba on vapautettu, !Viva la Cuba!

Entä Maleconin rantakatu? Kuinka kauan pitää Karibianmeren aallot huuhtoa Maleconia, ennen kuin uuden ajan aallot kallioita huuhtovat? Mikä osa maata vaipuu Teidän mennessä ajasta ikuisuuteen? Onko Kuuba silloin enää se Kuuba jonka totuin näkemään!?

Enhän vain menetä sitä... maailman suurinta ulkomuseota!

Osaatte järjestää vallankumouksia. Se yhdistää Teitä sosialisteja. Silti ette osaa jäädyttää aikaa tai henkeä. Niin se vain on. Että aika tekee tehtävänsä. Betoneista vahvin murenee, koska niin on aina tapahtunut, ja niin tulee aina tapahtumaan.

Lainaan 25.9.2006 Helsingin Sanomien Toista Miestä:

- Päivää, haluaisin julkisuuden henkilöksi.
- Ottakaa vuoronumero ja asettukaa odottamaan niin kuin muutkin.

----

- Mitä Te osaatte?
- En mitään.
- Hyvä!

----

- Onko Teillä mielipiteitä?
- Kukaan ei sanonut, että ne olisi pitänyt ottaa mukaan.

----

- Jos heräätte Saimi Nousiaisen ja Jone Nikulan välistä, mitä on tapahtunut edellisenä yönä?
- Jos joskus niin pitkälle pääsisi, niin kyllä toimittajat sen sitten paremmin tietäisivät.

----

- Mihin televisio-ohjelmaan ette menisi mistään hinnasta?
- Ei ole olemassa sellaista hintaa.

----

- Mitä olette valmis tekemään päästäksenne julkisuuteen?
- En mitään, ja katsotaan mihin se riittää.

----

- Kun Teistä on tullut julkisuuden henkilö, mitä haluaisitte tehdä ensimmäiseksi?
- Erota vaimostani.
- Entä sen jälkeen?
- Kävisin läpi syvän masennuksen, etsisin itseäni, antaisin stailata ulkoisen olemukseni ja juontaisin Miss Scandinavia -kilpailut.

----

- Entä suhteesi kulttuuriin? Kuinka käyttäisit julkisuuden henkilönä asemaasi taiteen hyväksi?
- Kuvittaisin Uuden Testamentin.
- Sinussa on ainesta julkisuuden henkilöksi.
- Siis oikeesti? Oonks mä jatkossa???

Jotkut pitävät keskusteluista. keskustelut jatkuvat on and on...
Heillä on ideoita, vikkeliä oivalluksia, sutkautuksia ja suuria suunnitelmia.
He jatkavat keskusteluitaan ja kahvilafilosofoivat minkä ehtivät.

Olipa kerran kaupunki, jossa asukkaat voivottelivat, miksei kukaan nouse kaupungin kellotorniin ja siirrä jätättävää kelloa. Keskipäiväkin oli livahtanut jo monta tuntia sitten, ja nyt kello näyttää vasta kahtatoista.

Keskustelut jatkuivat ja debattia syntyi.

Ei vain näkynyt kellon kääntäjää.

Missä on kellon kääntäjä? Kuka ottaa vastuun?

Tästäkin virisi vilkas keskustelu, mutta kukaan ei tehnyt asialle mitään.

Ei vaikka kuinka painokkaasti asiaan vaadittiin muutosta.

Siinä kaupungissa ei ollut johtajaa, joka olisi noussut torniin, ja kääntänyt kelloa.

Kun puhun itsestäni ensimmäisessä yksikössä, sanon minä.
Kun puhun itsestäni kolmannessa yksikössä, sanon hän.

Kun hän (=minä) esittää, päättää ja tuomitsee, hän on diktaattori.
Kun hän esittää, hän on hallitus.
Kun hän päättää, hän on eduskunta.
Kun hän tuomitsee, hän on tuomiolaitos (ja mieluiten Korkein oikeus, Supreme Court)

Kun minä puhun taloudesta, toimin kuin diktaattori. :)

Tiedäthän. Kuuma aurinkoinen sää. Pieni makea piristys tekisi terää. Nam. Mitä se voisi tällä kertaa olla?

Yksi vesilasi... vai keppana?

Ei, ei, ei.

Jäätelö. Tuutti.. ei mikään tikku!!!

Ja mikä maku?

Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Suklaata rivoille, ja vanilijaa viattomille. Kaikki muu on tarkoitettu skideille. Kitshiä, jolla ei ole mitään merkitystä.

Entä syönti.

Mikään ei ole mitään ilman toimintaa, actionia. Rytmistä liikettä, motionia.

Jäätelö oikeaan käteen, ja kieli ulos. Nuolaise niin, että kieleen tarttuu väriksi asti jätskiä, ja lurps. Mikään ei ole kiinnostavampaa kuin kieli, joka hohtaa viattomuuttaan :D

Ja vain mielikuvitus rajoittaa sinua.