todellisuudesta harhailen.
Haavemaailmassa seikkailen,
eskapistisiä ajatuksia päästäni repäisen.
Väliverho putoaa,
ja alaston ihminen maailmalle kuvataan.
Tervaiset keuhkot, ja punoittavat silmät.
Miksi arkea kaikki näin pelkäävät
Ajatus kirkas, mieli niin valoisa.
Pilvetön taivas ja lumiset puut,
taivaalla paistaa aurinko ja kuu.
Harmaa rusakko, ja huurteinen suu.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Tänään vain kirjoitain, hyvä päivä. Vähän on yksinäinen vaan. Hauskaa miettiä että kohta on ystävänpäivä ja oikeesti mä oon yksin :) En haluis olla kyllä, mutta minkäs teet. Toisaalta jos tällänen 18 vuotias julli alkaa katkeroituun niin jo on maailmakirjat sekasin. Mulla on varmasti monta ystvänpäivää vielä eessä. Ehkä niistä jonkun saan viettää oman rakkaan kanssa. Toivoa löytyy aina, ja eihän sitä tiedä vaikka joku mut tästä tänää tai huomenna pokaiskin. Tuntemattomat on herran tiet.
No odotellessa tulevaa ei voi kun odottaa, ja yrittää kuluttaa aikaa. Huomisestani en vielä tiedä, mutta nyt en ainakaan ala käpertyy vaan nostan tunnelman kattoon ja alan laulaan. Oikein piristävän nauravaista lauantaita kaikille koppakuonoille ja murmeleille :)
- Teemu