IRC-Galleria

Eilen yöl ei ollu kyl yhtää kivaa Hannan kaa pihalla.

Ku oltii käyty saattaa Jensku Turranmetsään ja käveltii takasin päin,
nii Hanna päätti oikoo pimeen metsän keskeltä menevän pururadan kautta.
Rupesin tietty vinkumaan et ei mentäis siitä,
mut päätin olla rohkea ja seurata Hannaa kuitenki.

Muija sitte onnistu osuvasti sanomaan jotain saatananpalvojista ja siitä,
kui niit on usein siel syvemmällä metsässä.
Olin just ylittämässä autotietä ku pistin jarrut pohjaan ja niin alkajaisiks meinasin vetää perseelleni.

Hanna kuitenki vaan jatko matkaa eikä välittäny vaik ulisten kävelin perästä.
Pakko se oli sitte sen pururadan kautta mennä,
koska en tosiaan ruvennu yksin kulkemaan yöllä pidempää reittiä
(vaikkakin se olis ollu kyllä katuvaloin valaistu reitti).

Puolivälissä matkaa Hanna tuli mun vierelle ja jostain syystä pysähdyttiin.
Olin keskittyny matkan ajan tekstiviestin kirjottamiseen ja puhelimen selaamiseen,
nii en ollu niin paniikissa.
Mut sitte se tapahtu..
Hanna rupes yhtäkkii kiljumaa vituksee,
ja mä sain samantien jonkun asteen paskahalvauksen ja rupesin kans kiljumaan heti.

Tän jälkeen olinki jo ihan paniikissa ja Hanna jotai häses et 'älä enää ikinä tee tolleen!'.
Totta kai siinä sitte ihmettelin et mitä vittua,
paikoillani seisoin koko aika, en muuta.

Hannalle ulisin vaa jotain et rupeen itkemään kohta,
ja totta puhuakseni mun kädet täris ihan hulluna ja kyyneleetki puski kovaa vauhtia poskille koko aika.
Olin niin valmis juoksemaan helvettiin sieltä metsän keskeltä,
mut peruin neki ajatukset sitte ku Hanna tarras käteen kiinni ja lähti taluttamaan eteenpäin.

Hanna oli siis pelästyny sitä ku olin vaan tuijottanu eteeni,
ihan ku näkisin jotain siel pururadan päässä.
En mä itte ees tajunnu sitä.
Aina vaan jos oon pimeellä jossain ja oon ihan paniikissa,
nii tuijotan vaan eteenpäin.
En ees suostu kattoon taakse tai sivuille.
Mielummin otan kirveen yhtäkkiä selkääni,
ku et vilkuilisin taakseni ja tajuisin et joku seuraa mua.

Mut hemmetti, en enää ikinä kulje siel pururadalla pimeellä!

Nii, ja siis pointtihan tässä oli se,
että pelkään pimeetä ja olin ihan paniikissa koko aika.