IRC-Galleria

foaly

foaly

Why limit yourself, you can do so much more

:{Perjantai 30.10.2009 00:33

pahoin pelkään, että huuleni kokevat sukurakohtalon pian, kiitos sipoonlukiohuulirasvan.

:(Torstai 29.10.2009 11:56

vittuuuu

oh mio dioKeskiviikko 28.10.2009 19:29

mulla on käytössä _hiuslakka_ ja _jääkaappi_.
menee hetki ennen ku totun.

òòhTiistai 27.10.2009 23:34

hottisveli tuli kotiin kuntosalilta
kurjaa ku ei saa ruotsalaista oota tàstà nàppàimistòstà

En kestà!Tiistai 27.10.2009 23:25

A'A'A'A'A'A' en kestà ajatusta ettà huomenna ei voi enàà làhteà ulos t-paita pààllà:<<< Hyvàstit tàlle kauniille Roomalle ja auringolle</3

X(Keskiviikko 21.10.2009 01:44

Killeri kurkkukipu ja joku nuhakuume varmaan iskee kohta.
Kiva lähtee Roomaan huomenna.

?!?!?Lauantai 10.10.2009 01:01

Vilma sanoo:
*DUDE!?!?!?!?!?!
laursba. sanoo:
*HOW WEIRD IS THAT?!?!?!?!!?!
Vilma sanoo:
*SO EXITING!!!!!!!111111111
laursba. sanoo:
*YOU TYPED THAT WRONG MY FRIEND!!!!!
Vilma sanoo:
*SORRY!!!!!!!!!!11111
laursba. sanoo:
*IT'S OKAY!!!!!!111
Vilma sanoo:
*GREATTT!!!!
laursba. sanoo:
*OH YEAH!!!

Jee :)Perjantai 09.10.2009 21:52

Oli hieno päivä :)

Mulle toi?Perjantai 09.10.2009 00:40



Suure=mitattavissa oleva ominaisuus
Suureita:
  • nopeus(v)
  • massa(m)
  • sähkövirta(I)
  • teho(P)


- Mitataan vertaamalla niitä sovittuun mittayksikköön
esim. s = 30*1m = 30m

SI-järjestelmän perussuureet:

Suure Symboli yksikkö lyhenne
pituus l metri m
massa m kilogramma kg
aika t sekunti s
lämpötila T kelvin K
sähkövirta i , I ampeeri A
valovoima I kandela cd
ainemäärä n mooli M , mol

nopeus = kuljettu matka/kulunut aika eli v=s/t

Mittaamisessa esiintyy aina epätarkkuutta. Fysikaalisissa mittauksissa kiinnitetäänkin aina huomiota mittaustarkkuuteen ja virhearviointiin.
.
.
Keskinopeus on Vk
Vk = ∆s/∆t = s2 - s1/ t2 - t1
∆s= paikan tms muutos
∆t= muutokseen kulunut aika
.
.
Jos kappaleen nopeus ei muutu, kappaleen kulkema matka s on tällöin suoraan verrannollonen liikkeen kestoon t eli s=kt. Tällöin paikan kuvaaja on suora ja liikettä kutsutaan tasaiseksi liikkeeksi.
Tasaisessa liikkeessä keskinopeus on vakio, laskettiinpa se miltä aikaväliltä tahansa!


(x=v)

Kävelijän hetkellinen nopeus eli nopeus tiettynä ajanhetkenä voidaan määrittää piirtämällä käyrää sivuava suora eli käyrän tangentti tarkasteluhetkeä vastaavaan kohtaan ja laskemalla tangentin fysikaalinen kulmakerroin.
Mitä jyrkempi kuvaaja on, sitä suurempi on tangentin kulmakerroin ja siten
kappaleen nopeus. Kun paikan kuvaaja loivenee, nopeus pienenee. Jos kuvaaja on vaakasuora, kappaleen paikka ei muutu ja kappaleen nopeus on nolla.

NOPEUDEN SUUNTA
Fysiikassa nopeus ja siirtymä ovat suureita, joilla on sekä suuruus että suunta. Tällaisia suureita kutsutaan vektorisuureiksi. Muita tässä kirjassa käsiteltäviä vektorisuureita ovat voima ja kiihtyvyys. Suureita, joilla on ainoastaan suuruus, kutsutaan skalaarisuureiksi. Esimerkkejä skalaarisuureista ovat aika, massa ja lämpötila.
Nopeuden suuruutta kutsutaan vauhdiksi.
Suoraviivaisessa liikkeessä nopeuden etumerkki kertoo nopeuden suunnan. (+/-)


LIKIARVOILLA LASKEMINEN

-Laskuissa täytyy päätellä fysikaalisesti merkitsevien numeroiden lukumäärä
-Kerto- ja jakolaskuissa vastaus annetaan yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin epätarkin lähtöarvo.
-Plus ja miinuslaskuissa vastaus voidaan antaa korkeintaan yhtä monen desimaalin tarkkuudella kuin epätarkin lähtäarvo
-Kun kyseessä on mittaustulos, desimaaliluvun perässä olevat nollat ovat yleensä fysikaalisesti merkitseviä
-Desimaaliluvun alussa olevat nollat eivät ole merkitseviä numeroita
-Fysiikassa suuret suureet ilmoitetaan usein kertoimen ja kymmenpotenssin avulla.
-Laskujen välivaiheissa täytyy käyttää vähintään yhtä merkitsevää numeroa enemmän, kuin lopullisessa vastauksessa!

Muistisääntö:
Kun muunnetaan yksiköstä mh/h yksikköön m/s, nopeuden lukuarvo jaetaan luvulla 3,6. Kun muunnetaan yksiköstä m/s yksikköön km/h, nopeuden lukuarvo kerrotaan luvulla 3,6.
km/h ----jaetaan 3,6---> m/s
m/s <----kerrotaan 3,6--- km/h


Aina kun mahdollista, tehtävän alkuun piirretään tilannetta havainnollistava kuva! Kuva on osa vastaukseen liittyviä perusteluja.

Muista aina tarkistaa, onko saatu tulos realistinen.

v = s/t
nopeus = matka/ajalla

Keskikiihtyvyys= ak

-Fysiikassa liikettä sanotaan kiihtyväksi, jos nopeuden suuruus tai suunta muuttuu,
-Nopeuden keskimääräistä muuttumista tietyllä aikavälillä kuvaava suure on keskikiihtyvyys
Keskikiihtyvyys on
ak= ∆v/∆t = v2-v1/t2-t1
jossa ∆v on nopeuden muutos ja ∆t muutokseen kulunut aika.

HETKELLINEN KIIHTYVYYS
-Hetkellisellä kiihtyvyydellä tai lyhyemmin kiihtyvyydellä tarkoitetaan kiihtyvyyttä jollakin tietyllä ajanhetkellä. Hetkellinen kiihtyvyys saadaan kappaleen nopeuden kuvaajasta graafisella derivoinnilla eli piirtämällä kuvaajalle haluttuun kohtaan tangentin fysikaalinen kulmakerroin. (vrt. hetkellinen nopeus)

Kiihtyvyys on vektorisuure.
Kiihtyvyyden positiivinen etumerkki ilmoittaa, että nopeus kasvaa. Vastaavasti kiihtyvyyden negatiivinen etumerkki ilmoittaa, että liike on hidastuvaa.


Putoamiskiihtyvyys g riippuu sijainnista maapallolla. Laskuissa käytetään tavallisesti aroa g=9,82 m/s²

___________________________________________________________________
LIIKKEEN JA JATKUVUUDEN LAKI/NEWTONIN ENSIMMÄINEN LAKI
Kappale pysyy levossa tai jatkaa liikettään suoraviivaisesti muuttumattomalla nopeudella, jos kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima on nolla.

-Työntövoimaa tarvitaan avaruudessa ainoastaan nopeuden muuttamiseen, eli kiihdyttämiseen, kääntymiseen ja jarrutukseen.
DYNAMIIKAN PERUSLAKI/NEWTONIN TOINEN LAKI
Kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima F antaa kappaleelle, jonka massa on m, kiihtyvyyden a siten, että
F=ma

VAIKUTUKSEN JA VASTAVAIKUTUKSEN LAKI/NEWTONIN KOLMAS LAKI
Kappaleeseen vaikuttava jokin voima vaikuttaa aiheuttajaan yhtäsuurella vastavoimalla.


___________________________________________________________________

Säteily on joko sähkömagneettista tai hiukkassäteilyä.
Valo ja radioaallot = sähkömagneettista
Hiukkassäteilyä = syntyy pääasiassa radioaktiivisten aineiden hajotessa

Eri aallonpituuksia:
gammasäteily
röntgensäteily
ultraviolettisäteily
näkyvä valo

infrapunasäteily
mikroaallot
radioaallot