IRC-Galleria

Ostin uuden takin. Kiersin äidin kanssa kaikki Jyväksen kaupat eikä missään ollut hyvää. Huoh. Ja se oli äitin idea että muka tarviin takin. Mutta lopulta (huom. lopulta) löytyi takki. Tai oikeastaan löytyi tikkuvartaloinen pinkki myyjä, joka ihan ekaksi, kun saimme jalkamme kauppaan, hyökkäsi tarjoamaan helium-äänellä palvelujaan. Ja puhuikin niin kovaa, että teki mieli laittaa kuulosuojaimet:

"NO MITÄS TE ETSITTE, VOINKO AUTTAA?? AI TAKKIA!!!! SIIS MEILLÄ ON TÄÄLLÄ TÄLLAISIA SIIS TOSI IHANIA JA TÄÄ MALLIKIN!!! AI EIKÖ??? NO ENTÄS TÄÄ!!! SIIS TÄMÄ NÄYTTÄISI TEIDÄN PÄÄLÄ IHAN TOSI UPEALTA, ON MUSTANA JA VALKOISENA JA TÄÄ MALLIKIN SIIS.....! " Olisin halunnut lähteä kaupasta samantien...

Myyjästä eroonpäästäkseni sovitin sitten tätä ihan tosi upeaa takkia vaikka se ei minusta ollut oikeen MINUA. Mutta hokkus pokkus ja ylläri! Sehän kävi minulle! Vaikkei se ollut minua niin se sopi minulle. Ainakin minusta siis. Pidin siitä. Myyjä huomasi, että olin saanut takin päälleni ja purjehti kehumaan: "SIIS AIVAN TOSI UPEA JA TUO MALLI SOPII TEILLE NIIIIIIIN HYVIN!!!!!! AIVAN IHANA TYKKÄÄTTEKÖ???"

Ja niin sitten kävi, että ostin sen. :D Joskus tarvii myyjiäkin, että sovittaa takkia, jota ei muuten vilkaisisikaan.