IRC-Galleria

Katson ulos ikkunasta, en näe iloa täällä
levinneitä hiekkalaatikoita, räkäisiä lähikapakoita
joista yksinhuoltajat raahaavat yhden yön Toivoja
jotka poistuvat aamulla ennen kuin lapset heräävät

Anna minulle kätesi, anna lupaus huomisesta
lupaa, etten yksin jää tähän kylmään elämään

v i t u t t a a a a a : (

Päääätin nyt sittenkin että mun uudesta tukasta tulee amppari tucca.
Eli neon keltasta shokki väriä ja mustaa! Ja otsis tulee takasin ja se on kokonaan
neon keltanen! Whii en malta odottaaaa.

ja hassua kun kaiken saan ilmasiks. ja viel ihan kampaamos tehtynä kuiteskii ;>

KIRSI ON PARAS <3<3

rakkaus

"Olen lapsi joka roikkuu kiinni sinussa
Miksi, miksi ihmisen täytyy luopua

Vaikka pelkään pimeää
Mua oota, mä haen sinut takaisin
Takki päälle, paljain jaloin meen pakkaseen"

Kaikki olisi kivempaa, ja olisin iloisempi nyt jouluna,
jos sinä olisit täällä kanssani.

Rakastan joulua, mutta joulu myös sattuu minuun,
sillä joudun olla joulun ilman sinua,
enkä saa toivottaa hyvää joulua.

minä rakastan sinua aina, eniten!

erityisesti kaikille rakkaille pikku murusille<3
mutta tietysti myös kaikille muille!

ps. siksi merkintä kun ei erikseen ehdi kaikille sanoa!

500 kävijää _TÄNÄÄN_

Kerro yksi asia ulkonäössäni, mikä miellyttää sinua. Kopioi tämä sitten omaan päiväkirjaasi ja katso, mitä muut ihmiset sanovat sinulle ulkonäöstäsi.

nyt on huuliprojekti tehty :D nyt on rautaa naamassa tarpeeks, ainaki vähäks aikaa:D

ja ps, mua ei kiinnosta teidän mielipiteet siitä onko mulla ihq vitusti liikaa nyt rautaa naamas.
i liked so mua ei kiinnosta jos jotkut ei tykkää.

ja koru näyttää et se ois epäsymmetrisesti noihin muihin, mut se johtuu turvotuksesta,
se on oikeesti ihan symmetrinen : >

Kirja kertoo pienestä tytöstä jonka isä on kuollut.

"Puut alkavat heilua. Hämärässä en huomannut, mistä tuuli yhtäkkiä tuli ja kuljetti räntäsateen muualle. Ehkä se tuli asemarakennuksen takaa junan mukana pohjoisesta. Jos merellä olisi tälläinen tuuli, purjeilla pääsisi kovaa. Puut tietävät jo, että naakat lähtivät pois. Ne vilkuttavat nyt hyvästiksi. Minäkin vilkutan varmuuden vuoksi.

Minä tiedän ikävän. Se on sellaista, jonka tuntee joka puolella itsessään. Eniten se tuntuu vaatteiden sisällä, mutta minä en tarkalleen tiedä missä. Joskus se sattuu kurkkuun ja korviinkin. Kurkusta tulee jotenkin paksu ja korviin pistelee niin kuin olisi paksta juossut oikein kovaa vaikka ei olisi yhtään jaksanut. Kukaan ei näe siihen paikkaan, jossa ikävä eniten tuntuu. Äidilläkin on sellainen paikka. Äiti on pitänyt sylissä ja kertonut. Vaikka en ole vastannut, olen minä kuunnellut mitä on sanottu. Kun on istunut sylissä, se paikka, jonne ei näe, on pienentynyt."

" Muistoa ei unohda, vaikka sitä ei kokoajan ajattelisikaan. Se elää minun sisälläni ja kulkee mukana. Muisto ei koskaan lopu. Jos muisto olisi leikki, niin se ei päättyisi koskaan, vaikka pitäisi kerätä leikkitavarat kesken kaiken pois ja mennä syömään. Meidän veneestä on valokuvia albumissa. En minä sitä unohda, eikä äitikään unohda, eikä isäkään, vaikka isä onkin jo taivaalla. Äiti sanoi eilen illalla isän olevan lähellä merta. Se varmasti tarkoittaa sitä, että isä seuraa venettä. En minä tiedä, lenteleekö isä taivaalla, mutta sieltä isä seuraa minua ja äitiä, ja minua enemmän koska olen lapsi. Taivaala voi kai sitten olla monessa paikassa yhtäaikaa. Isä näkee, että minä olen puitten alla, ja äiti on ostamassa junalippuja."