IRC-Galleria

Aurinko ei paista viikkoihin
harmaassa epäilen sen olemassaoloa
kunnes yllättäen pilvi repeää ja valo pääsee
kovasta läpi
Kaivannu liian montaa korkeinta olotilaa
Kuka sitä aurinkoa koskettikaan?
Ei koskaan sammunu niiden jano
piti liian kauan kiinni valo.

Älä pelkää kasvaa
ellet halua pelätä koko elämääsi
Nurkan takaa voi tulla mitä vaan,
mut sä tiedät aina vahvempana palaa.
Aina löytyy niitä jotka ei uskalla
Pelokkaita, haavoittuvia
Kanna niitä sun mukana
jotka tarvii tukea


Ei ehjää lapsuutta kellään koskaan
Täydellistä vanhempaa ei ole olemassa
Täydellistä ihmistä ei ole olemassa
Jokainen meistä särkyneitä

Ei katumusta vaan muisto
tuskasta joka ei toistu
Sukupolvien kierre loppuu tähä
me tiedetään paremmi ja nähdään koko kuva
Ei olla myrskynsilmässä
tantereella makaa syyttömiä
Rikkinäisissä linsseissä
niin syyllisiä

Keskeneräisiä, epätäydellisiä,
sama matka edessä.
Erilaisia, samanlaisia,
ääni syvällä sisimmässä.

Se elää vain täydellisessä vapaudessa, turvassa
Määrittämätön on tän pituus,
vai miks mun korviin kuiskii ikuisuus
Jos joku sinne pääsee niin sinä
vaik en oo sun luona, puristan sua.
Nouse vittu ylös, me yritetään vielä
rystyset valkosina.

Tarpeellinen tarpeissa, luonnollinen luonnossa
Totuudessa vapaus ja vastaus

Kuva mielest aina vaan häviää
maailmassa onpi monen moista käviää
Kun me vaan hävitetään eikä välitetä
toisen ihmisten elämästä pätkääkään

Raha ja materia sitä määrää,
muistat ettet koskaan tee mitään väärää