IRC-Galleria

jaana_jamppa

jaana_jamppa

Jamo/Jaana

Joona taas väläytti =)Lauantai 10.01.2009 12:19

Minun pikkusiskot tuli meille eilen ja ovat sunnuntaihin... ku petra ja salla luki joonalle iltasatua nii joona oli sanonu niille "mulla on teille vaan yx asia, ootte sitte vaan yhen yön"
voi olla että huomenna ku lähteevät nii itku kuitenki tullee...sen verran kovasti ootti niitä tänne...

HuoMeNNa IKeaLLE =)Sunnuntai 04.01.2009 21:43

MooNa KäVeLee =)Torstai 01.01.2009 15:55

Vähän on hassun näkönen ku välillä meinaa mennä vielä hiukan takakenoon...

HyVää UuTTa VuoTTa KaiKiLLe!!!Keskiviikko 31.12.2008 23:08

KoToNa TaaS =)Maanantai 29.12.2008 21:14

oon taas lasten kaa reissussa...Sunnuntai 28.12.2008 23:55

jamppa halus eilen viettää jätkien kaa saunaillan nii lähin lasten kaa sen veljen luo kuopioon evakkoon...tänään sit tultiin joonan kummin luo ja huomenna kotiin tai sit jamppa tulee linikalla tänne ja ollaan vielä yx yö...saispa itekkii vietettyä joskus kunnon krapulapäivän ja nukuttua sen jälkeen vielä yön hyvin...

huomenna kauppoja kiertelemään =)

Kävin äitin varastoo tonkimassa....Perjantai 26.12.2008 15:11

...ja löysin sieltä oman 1wee mekkoni =) ja joitai mun vanhoja poneja ja barbeja =)

ystäville <3Tiistai 23.12.2008 18:56


Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..

Nyt ois joulusiivous tehty...Tiistai 23.12.2008 18:38

...ja kohta kuusta koristelemaan =)