IRC-Galleria

Aina kun on se aika tyynyyn painaa pää,
Sun kasvosi on ainoo joka mun mieleen jää,
En tiennyt miten ikävä voi näin paljon raastaa,
Täs joudun makaan yksin et oo vieressäni taaskaan,
Aika vaan kuluu se on pois mun elämästä,
Jokin estää mua eteenpäin elämääni vetämästä,
Kulta sä oot ainoo joka ymmärtää,
Mitä asioita pyörii sisällä mun hauraan pään,
Kun katson peiliin näen vain pienen pojan,
Joka tekemisillään on kaivanut itselleen ojan,
Kun katson siitä mun omiin silmiini syvälle,
Näen sun itkevän ei todellakaan tunnu hyvälle,
Oon silti liian nuori totuuden tajuamaan,
Ja kui paljon ikävä voi painaa ei muil oo hajuakaan.