IRC-Galleria

[Ei aihetta]Perjantai 26.09.2008 23:54

ei hitto en tajuu miks ihmiset kopioi noita kuolema-juttuja? :o en oo kopioinu koskaan yhtäkään ja elossa helvetti vieläkin olen.

[Ei aihetta]Perjantai 26.09.2008 19:50

huomenna bilemiittiin! <3

näköjään sitte yksin junalla.. ;__;

[Ei aihetta]Torstai 25.09.2008 23:25

ah toi kitarapoika, Kalle, oli niin sulone <3 siis idolsista puhun. tykkäsin sen äänestä ihan sikana. ;o

whoa, mulla on 3 vaiheohtoa mihin säästän rahaa. haluan järkkärin, ipodin että ulkomaille. mun on valittava vaan yks. tai no, itseasiassa jompikumpi: järkkäri tai ipodi. päädyin sitte ipodiin (tai vastaavaan soittimeen) ku sille tulee kuitenkin käyttöä paljon enemmän. tää nykyne mp3:nenki kulkee mun mukana joka paikassa. eikä äitikään pahemmin sitä vastaan ollu? 8D

joo ei mulla muuta

[Ei aihetta]Torstai 25.09.2008 20:58

tosi kiva ku venla repäs entterin irti täst mei koneesta ;__;

thänks <3

mut kyl tää toimii ilma entteriäki ahhaha

[Ei aihetta]Torstai 25.09.2008 18:00

"... ja järkkäri"
"mikä se on?"
"järjestyskamera"

:
D se oli vahinko

[Ei aihetta]Torstai 25.09.2008 12:31

kuka lähtis mun kanssa lauantaian junalla hesasta tampereen bilemiittiin?

ja ketä tänne olis ees tulossa?

[Ei aihetta]Keskiviikko 24.09.2008 23:33

hehhehee, nyt sain ton paskaficin lopetettua >:D

[Ei aihetta]Keskiviikko 24.09.2008 00:07

no jee kytät käyny meiä koulul ku sinne on kirjotettu jotai

elämähän käy jännäks ;__;

[Ei aihetta]Tiistai 23.09.2008 23:50

oli pakko, tää on niin nätti teksti. kauhea, mutta nätti. yhdestä ficistä. jotenki niinku hienosti kirjotettu, tai jotaain.

**

Hän oli ollut ensimmäinen, joka tuijotti aseeni piippuun. Hän oli ollut ensimmäinen ja viimeinen johon olin rakastunut, ja ensimmäinen ja viimeinen, jonka rakkauteni oli tappanut.

Hän oli sanonut nimeni ja pyytänyt anteeksi. Hän oli sulkenut silmänsä, mutta olin käskenyt hänen avata ne. Olin tahtonut hänen näkevän silmistäni, kuinka helvetin paljon rakastin häntä ja kuinka helvetin paljon minuun sattui vetää liipaisimesta. Mutta se oli tehtävä. Oli pakko. Kun hänen kallonsa meni oli mennyt sirpaleiksi, kun se oli hajonnut, silmäni olivat kostuneet. Kun hän oli rojahtanut puolittain kyljelleen, puolittain selälleen maahan, olin huokaissut. Olin potkaissut hänet selälleen ja sulkenut hänen silmänsä. Hän ei ollut ollut vielä kuollut, silmissään oli ollut vihainen, tuskainen katse. En ollut tahtonut nähdä sitä.

Minä olin pystynyt katsomaan kaikkia tuttaviani silmiin kun ammuin heidät. Mutta minun oli käännettävä selkäni peilille kun painoin aseen piipun vasten omaa ohimoani.

[Ei aihetta]Tiistai 23.09.2008 21:28