Pahoillani kun en osaa enää luottaa
Mut liikaa iskui, haavoja se selkään tuottaa
Puukottaa, ja sit itken vaa verta
Mut miks vitus näin käy joka kerta?
Mut kyl mä pärjään, kyllä siihen tottuu
Tuntuu vaa et elän yksin elämäni loppuu
Elämässä ei mikään oo varmaa
Ja yön pimeydessä astun vaa harhaan
Helppo poluilta livetä kalliolta sileeltä
ja sit pimeäst on mahdotonta ylös taas kiivetä
