IRC-Galleria

Tiesitkö mitä elämäni on.
Missä askeleeni ovat jättäneet jälkiä.
Minne jopa muodostunut polku.

Se on sisäistä hehkua.
Toisinaan lämmintä ja viehkeää.
Kyyneliä varjoissa.
Hataraa ja yksinäisyyden valtaama.

Mammutti joka kasvaa, kunnes täyttää koko elintilansa.
Kunnes jokainen korsi on luovuttanut voimansa.
Antanut elämänsä.
Lisääntynyt vielä kerran.

Lasin pyöreydessä lipuvaa vettä.
Musta heijastus, valon vierellä.
Vuosia maalattuja hetkiä.
Sen sileys on tuttu ja läheinen.

Se on perhe, se on taivas.
Paperia, valoa, säiliö, sydän.
Ehkä uusi askel.

Se on humaltuminen omista ajatuksistaan.
Valuma, liitos juuri oikeassa paikassa.
Ajatus muusasta.
Piruetti valkoisiin lakanoihin.

Ei ole klisee sanoa että tanssin tulessa.
Minä tanssin tulessa, leikin alastomalla liekillä.
Koskettelen lämpöä, poltan itseni.
Se polte on oikeaa.
Tieto todellisuudesta.
Tieto tulevasta.

Anna sen kasvaa.
Anna sen kiertää.
Poimi se ja nauti kypsyydestä.
Unohda, anna pilaantua.
Löydä ja kadota.

Varsinaisuus, yhteisymmärrys.
Talviyön tunteminen.
Suurin nautinto, odotus.

Tähän tarvitaan vipuvoimaa.
Ylös nostamaan, pintaan auttamaan.
Sitten voidaan yhdessä paeta sopukkaan.
Sopukkaan jossa rakastella ajatuksiamme.
Toisistamme.