IRC-Galleria

ei kiinnosta enää, en jaksa enempää
lähe edestä vetää, mua ei saa kääntymää ketää
älä kysy minne ja mitä tekemää
mä lähden nyt täältä menemään

itken yksin sängyl mitä muuta voin enää tehä
kaikki on nyt ohi, oli aika siivet poikki vetää
en haluu tätä, en haluu ettei enää nähä
rakastan sua, ilman sua mä en pysty elää
tein sulle pahasti, ja pyydän anteeks siitä
mut en voi sanoo mitää, sanat ei vaa riitä
olin surullinen, ja tarvitsin lohduttajaa
ei tää lohduta, mut en halunnu satuttaa
en voi palaa ajas takas, enkä sua takas saa
enkä sitä aikaa mitä kaipaan
joka päivä, ja kelaan et saan herää vierestäs
mut ei, ja siks mun silmät nyt verestää
kaikki kävi nopeesti, ja sit sä olit mennyt
nyt oon yksin, enkä ikin oo näi pelännyt
kaiken oon menettänyt, kaikki on nyt poissa
ja tiedän etten saa sua takas enää koskaa

kertosäe:
mä lähden nyt, etkä voi sille mitää
miks täs kävi näin, no voit miettii sitä
en elämääni pilaamaan sua tarvitse
meil oli hetkemme mut unohda ne

okei mä myönnän, se ei ollut eka kerta
voitko kuunnella mua ees tän yhen kerran
vuodan nyt verta henkisesti, ja oon rikki
vaik satutin, niin mä rakastan sua silti
hei kulta kiltti, anna mun vielä yrittää
lupaan olla tyrimät, etkä tuu pettymää
olin rehellinen, mut mikää ei kai auta
kuuletsä, mä pyysin jo anteeks jumalauta!
munkin on paha olla, et oo meistä ainoo
kaikki ne hetket pään sisällä mua vainoo
oisin tehny kaiken toisin, tekisin jos voisin
sun aina oisin, enkä koskis edes toisii
tehty on tehty, anteeks antoo et ees harkitse
ehkä oot nyt onnellinen, etkä mua tarvitse
enää, enkä oikeen voi käsittää
mut ihmisen arvon tajuu vast ku menettää

kertosäe

sä teit nyt mulle tyttö jotai tosi vittumaista
pistit mut tosiaa tätä paskaa maistaa
ei, ei, ei onnistu ei enää ikinä
miten pystyit siihe mitenkää
mitä enää multa pyytelet anteeks
älä tee tätä mun lähtemist enää yhtää vaikeeks
kaikki nää hetket on ollu mulle turhaa
en jaksa enää sun takii enää ees huutaa
älä puhu mulle rakkaudesta yhtää mitää
sul ei tunteit oo joten lähe jo kiitää
anteeksanto ei tuu mulle enää riittää
miten pystyit mulle menee ikinä niin tekemää
rakastaisin sua viel jos vain voisin
jos tänne jäisin, siitä mitää tulis tuskin
mut hei, koita elää ja asioitas korjaile
lähden nyt, kaikkee hyvää ja pärjäile

kertosäe