Ei helvetti, jos ihmisii kerta ärsyttää ni hirveesti mun "ylivalotetut" kuvat, miks niitä pitää kattoa. Ihmiset jaksaa olla niin lapsellisia, et viel selvitetyn asian jälkeen tullaan vittuilemaan.
Mä kritisoin kaikissa valokuvissani annettuja kriteerejä, kuten kohinaa, ylivalotusta, epätarkkuutta ja väriharmonioita. Mä en pysy joidenkin opettajien antamissa kriteereissä, että pitää olla kaikki oikein. Mä teen sellasta mistä mä tykkään, jos joku muukin tykkää, tulee mulle asiakkaaksi. Mä silti pystyn ottamaan dokumentaarisia valokuvia, joissa on kaikki oikein, sen oon todistanut tekemällä töitä 4 vuotta alan parhais firmois täällä ja jopa Briteissä. Ei mua työllistettäis jos olisin näin paska.
Ekaks haukutaan mun ottamia kuvia, sit muokkausta, sit molempia, sit loppujen lopuks mua itseäni. Huomaa tosiaan kuinka paljon muilla on opittavaa. Mul on tarpeeks hommia muutenkin, en kaipais kitiseviä kakaroita mun nurkille tai galleriaan vinkumaan. Saleen ei livenä uskaltas sanoo mitään. Korjausehdotuksia/kritiikkiä otetaan vastaan, mutta paskaks haukkuminen on ihan eri asia. Sit lisäks tulee viel tuttuja, täysin ulkopuolisia, vittuilemaan. Hohhoijaa.
Työelämässä yhteystyö tarkottaa joustavuutta ja ideoiden vastaanottamista. Jos kaks ihmistä on eri mieltä, ei vaan voi mitään. Joskus tulee riita. Joskus sanotaan pahasti, sit pyydetään anteeksi. Mut lisäks ei pitäs lietsoo enää mitään, saati lietsotuttaa. Mä oon lietsonnu vaan sovintoa, jota täs tapaukses vaan ei tuu. Rahat palautettu, sillä siisti yms yms, miks pitää lisää viel tulla?
Miksei asioita voi hoitaa kuten aikuiset?
Uusimmat blogimerkinnät
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (4)
-
▼
2009 (192)
- ▶ joulukuu 2009 (3)
- ▶ marraskuu 2009 (10)
- ▶ lokakuu 2009 (21)
- ▶ syyskuu 2009 (19)
- ▶ elokuu 2009 (10)
- ▶ heinäkuu 2009 (10)
- ▶ kesäkuu 2009 (10)
- ▶ toukokuu 2009 (13)
- ▶ huhtikuu 2009 (29)
- ▶ maaliskuu 2009 (24)
- ▶ helmikuu 2009 (23)
- ▶ tammikuu 2009 (20)
- ▶ 2008 (213)
- ▶ 2007 (330)
- ▶ 2006 (460)
- ▶ 2005 (55)