IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »

Tohtori ZivagoPerjantai 29.09.2006 00:18

Tohtori teki eilen valtavan suoritteen onkimalla reidestäni pitkän(n.30 cm), mutta ei niinkään paksun jänteen ja asentamalla sen ruuvein rei'ittämiinsä sääri- ja polviluuhuni. Eturistisiteeni rehabilitaation ansiosta polvestani pitäisi jälleen tulla stabiili. Sain seurata operaatiota aitiopaikalta, tosin olivat peittäneet kankaalla parhaimmat näkymät, mutta tohtori välillä esitteli jännettäni ja totesi sen normaalia paksummaksi sekä hyvin sopivaksi tulevaan tehtäväänsä. Äänitehosteet olivat sen sijaan huomattavasti näkymiä tasokkaammat, ja päättelinkin niiden olevan peräisin jostain remonttiohjelmasta tai metallipajalta. Äänen perusteella akkuporakoneen tunnistin olevan Metabon 16v:nen, olinhan itse käyttänyt juuri sellaista yläasteen teknisentyön tunnilla ruuvatessani opettajan puukengät lattiaan kiinni. Kun huone täyttyi metallin kilahduksista lekan osuessa koipeeni asennettaviin ruuveihin ja momenttiräikän raksutukseta tohtorin hienosäätäessään niitä, mieleeni tulvivat ne kaikki hienot hetket metallityömiehenä kesätyöpäikassani, esimerkiksi, harva on kokenut sen hienon tunteen kun metalli taipuu. Juuri kun luulin tohtorin pääsevän kliimaksiin ja suorittavan jotain vielä valtavampaa, hän päättää ottaa neulan ja langan käsiinsä ja ummistaa tekemänsä aukot. Kättely, kiitos, hei ja kotiin kepittelemään viideksi viikoksi. Hei hei ulkomaailma.

AddiktioPerjantai 15.09.2006 01:37

Apua, olen nettiriippuvainen! Tulkaa joku auttamaan ja vetämään vaikka plugi seinästä. Ei vanhemmatkaan enää välitä, kun ovat kai huomanneet että olen ollut jo kauan sitte menetetty tapaus.

Tyypillinen päivä:

Aamu: Herään, teen aamiaista, jonka jälkeen suunnitelen lukevani jotain. Ajattelen kuitenkin käydä vain yhtäkkiä koneella lukemassa mailit ja muut viestimet. Mutta sitten isot ja pahat kaupalliset sivut kuitenkin nielaisevat minut syövereihinsä ja seuraavat tunnit kuluvat hintoja selaillessa ja mitä erilaisempia tuotteita haaveillessa.

Päivä: Jossain vaiheessa tankkaan taas jotain, vilkaisen mitä kusti on polkenut ja istutan jälleen perseeni näyttöpäätteen eteen. Aika juoksee(niin juoksisin minäkin jos vain pystyisin) jälleen erilaisia tuotteita ja niiden hintoja selaillessa. Esim. tällä hetkellä tarvisisin kymmeniä eri kuvausvälineitä, uuden koneen(mmm..mac), levarin ja vahvistimen, paljon levyjä, oman kämpän ja opiskelupaikan, uuden eturistisiteen oikeaan polveen(tilauksessa), kirjoja, kaitafilmiä, elokuvia, ulkomaan matkan, kenkiä ja vaatteita. Punaisen vedenkeittimen hankin pitkällisen vertailun jälkeen. Kun kone on viimein imenyt kaikki voimani, raahaan puoliksi jo kuolleen kehoni ruokapöytään nauttimaan iloista ja virkistävää perheateriaa.

Ilta: Yritän lukea jotain järkevää ja ehkä onnistunkin siinä muutaman kymmenen minuutin ajan, kunnes saan idean jostain nettisivusta, missä täytyisi vierailla. Koneelle päästyäni ja selaimen aukaistuani en enää muista minne olin ollut menossa, ja päädyn jälleen vertailemaan hintoja. Koko ajan löydän mitä tyhmempiä tarpeita, jotka on tietenkin pakko tyydyttää. Tästä esimerkkinä on Hong Kongista tilattu Fm-transmitter ja Ipodin kiillotustahna, Kiinasta tilattu adapteri kameraan ja Saksasta joskus tilasin vuosina 78 ja 82 vanhentuineita kaitafilmikasetteja yhteensä 8 kappaletta.

Annoin sille oikean polven, se vei koko tyypin.

jotain haastettaMaanantai 06.03.2006 23:05

seitsemän jotka nyt kolahtelee:

1. Dinosaur jr. - Just Like Heaven
2. The Smiths - Half a Person
3. Modest Mouse- a Different city
4. Lighthouse Project - Like a Ghost
5. Yeah Yeah Yeahs - Y Control
6. Violent Femmes - Promise
7. Ugly Casanova - Things I don't remember

Haastan kaikki joilla on Incredibleman-pinssi.

YstävänpäiväTiistai 14.02.2006 21:14

Tänään minulla oli ystävänpäivä.

Paljastelu on paljon pukeneelle vaikeaaSunnuntai 12.02.2006 22:09

Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.


1. Usein juoksulenkillä, kun tulee joku vastaantulija, nostan vauhtia. Tämän vuoksi olen joutunut joskus tukaliin tilanteisiin, kun vastaantulijoita onkin tullut useita ja pahimmilla kerroilla koko ajan. Vika on selvästi geeneissä, koska olen huomannut saman piirteen isässäni.

2. Istun melkein aina kun olen yksin(joskus kylla kaksinkin tai jopa kolmin) reidet päällekkäin ristissä. Se näyttää tyhmältä ja naiselliselta. Olen keskustellut asennosta sen muiden salakäyttäjien kanssa ja olemme todenneet asennon olevan paras mahdollinen istuma-asento esim. tietokoneen ääressä tai ruokapyödässä, mutta julkisilla paikoilla sitä ei kuitenkaan voi käyttää, koska se näyttää tyhmältä.

3. Pelkään joskus salaa olevani narsisti ja huomaan itsessäni narsistisiapiirteitä. Onnekseni luin jostain, että tervettäkin narsismia on, ja nyt elättelen toivetta, että omanikin olisi sitä. Säästyin romahdukselta.

4. Olen erittäin huono muistamaan nimiä, enkä joskus sen vuoksi uskalla puhutella edes kavereita tai tuttuja nimellä.

5. Luulen aina olevani oikeassa, varsinkin väittelyissä.


Haastan seuraavat henkilöt:

haastettuni halusivat minun poistavan heidän nimensä.

Aamulla heräsin kesken unen, en ollut hiessä enkä muutenkaan epänormaalimpaa unisempi. Olen herännyt aina kesken unen, koska kuulemani mukaan näemme unia vaikka emme muistaisikaan niitä. Sitten halusin paistaa nakin. Nakin väri muuttui haaleasta kirkkaampaan, niin kuin kameleontin konsanaan. Luukusta oli tullut lehti laatikkoon. Lehdestä löysin kuvan, jossa oli rypistynyt naama. Kuivuuko naama samoin kuin rypäle? Kaikki neste haihtuu nahkan läpi ja tilalle jää tyhjää. Tyhjä rypistää. Ehkä sisukset tiivistyvät. Kameleontti muuttui mustaksi. Nakki paloi.

Laitoin huosut jalkaan, tyttöjen housut. Katson peiliin, ompa minulla ohuet jalat. Vaihdan housut, mutta jalat pysyvät vielä samoina, mielipiteet ei. Entä jos Rusina maistuisi rypäleelle ja rypäle rusinalle? Olisko rypäleitä joulupuurossa ja leivän sisällä? Päätin leipoa rypäleleipiä. Päätös päätyi päättämättömien päätösten päätteeksi. Rypäle ja rusina voi maistua samalle.

Keksin ottaa kuvan itsestäni. Itse itsestäni. Ehkä saisin vahvistettua itse itsetuntoani jos kuva itsestäni onnistuisi. Rakennan oman kotistudion: asetan kameran jalustalle, asettelen tarvittavia valoja ympäriinsä, koska kuvauksessa valon merkitys on ennen kaikkea tärkeä, ja työstän kasvoilleni mitä eriskummallisempia ilmeitä. Tämän session jälkeen ryntään kamera kourassa tietokoneelle. Tämä ei ole mikään kuriositeetti vaan realiteetti. Tietokone vetää minua puoleensa kuin metsä ajokoiraa. Siirrän kuvat koneelle. Rypäle oli muuttunut nakiksi.

Huomaan että en voi katsoa sinne minne haluan vaan sinne minne on määrä, enkä ole ainoa. Piiloudun itseeni, mutta en rypisty tai haihdu. Voisin olla kivasti erilainen olemalla samanlainen, kuulua johonkin. Katson, plärään, kuuntelen, tutkin ja kopion. Itse ei tarvitse keksiä mitään kun kaikki on jo valmiina. Onko jäljennös väärennös? Jos kaiken takana on lisääntymisen halu, on nykyaika melko absurdi. Kopion kopio on aina kopioa heikkolaatuisempi.

Laadullisesti tarkkailtuna mistään ei tuntunut tulevan mitään. Rusinat olivat menneet vanhoiksi, rypäleitä ei ollut ja nakki paloi.

Sitten näin kuvan koirasta. Koiralla oli lasit päässään. Aloin nauraa. Ehkä sekosin.

Tänään taisi olla huono päivä.

- Vanhemmat »