IRC-Galleria

Hmm. Joskus yllättää itsensäkin - ihan terveellistä yhden täyden vuosikymmenen nähneelle. Huraa. Puhun nyt löydöistä.

On yleensä viikkoja, kuukausia, kun en osta yhtään mitään välttämättömyyksistä poikkeavaa. Kai sitä kitupiikkeilyksikin voisi kutsua, itse olen toista mieltä, mitä en tässä tarkenna. Mutta nyt on vain osunut silmiin joku shoppailun laji, jonka jo moniksi vuosiksi, surullista, olen tyystin hylännyt. Kohdeparat. Kirjaparat. Siinä on oma hohtonsa, kun se on oma ja kun se on halpa, kun se on laadukas ja halpa - todellinen löytö, suunnittelematon. Siinä se jökötti kuin minua varten, kirja nimeltään Frida. Ihastuin jo sen nimeen ja sen kansiin. Luin takakannen joka ei ollut hääppöinen mutta hinta oli nii huokea, että päätin pistää ranttaliksi. Jos ei olisi kummoinen, aina se menisi mökkilukemisena tai sadepäivänä, kun pelkät lehdet eivät jaksa innostaa. Aloitettu, muutamiin sivuihin lopetettu kirja on jonkinlainen synti. Häpeä kirjalle, ja huijaus suuremmasta haaveileville pöytälaatikkokirjoittajille.

En tiennyt Frida Kahlosta paljoa, enkä ollut hirveän kiinnostunut. Mutta taas kirja on sen tehnyt, vienyt sieluni ja mieleni ja saanut rakastumaan, ja kohta se loppuu, eikä tarinalla ole enää jatkoa. Frida, mitä ihanin, mitä valloittavin, kumouksellisin ja mitä kamalin. Niin paljon sellaista mikä on aina inhottanut ja pelottanut: rääväsuisuutta, ilkeilyä, ikiaikaista sarkasmia. Jotain joka ajaa kertojankin sanomaan: Mutta onko mikään lopulta totta? Hirvittävän itsekeskeinen tyttö ja nainen, mutta kun sellaista ja piirteiden uskomattomia ulottuvuuksia seuraa niin läheltä, sellaiselta etäisyydeltä ja taajuudelta, joka jostain syystä sopii minulle melkein paremmin kuin mikään muu, kaikki muuttuu intiimiksi ja käsinkosketeltavaksi, todellisen luonnehdittavaksi. Sitä antaa ja jakaa itsensä, jonnekin jolla oli hinta. 3,70e - asiakasryhmäalennus..

Toinen oli kalliimpi, mutta jonka arvostelut juuri luin. Bändikirja Mötley Crüen The Dirt - Törkytehdas. Niinkuin image tähdentää, ainoa bändikirja joka kannattaa omistaa. Ha, olen orja.
En ole kuin muutaman sanan lukenut, sieltä täältä selaillen, ja laadukkalta vaikuttaa, oiva opus. Ja tämän kaiken innoittamana etsiskelin hyllystäni muitakin aarteita, ja löytyihän niitä, esimerkiksi eräs taidekirja Salvador Dalista, mitä en ole vielä ehtinyt lukea, ja hih, jostain ala-asteelta peruja oleva Frendit-kirja, jossa ruokaohjeita ja siinä ohessa sitaatteja ja tarinoita sarjaan liittyen. Ihanaa ihanaa ihanaa!

Sivujen hurmiossa. Totally.

Mmh, aurinkoa ja kirjoja, ehkä on asioita jotka sen voittaa, muttei ainakaan huomenna.