IRC-Galleria

Menetin sitten eilen letkaneitsyyden, eli viiden jälkeen lähdettiin Joonan kanssa kohti Bemböleä ja moottoripyora.orgin PK-ajelua. Väkeä oli aivan hitosti, lähemmäs 70 pyörää olin laskevinani, mutta mukana oli myös V-Max -tapaamisen väkeä jotka lähtivät omaan reissuunsa, muutamia muita motoristeja ja sitten .orgin väkeä jotka myös lähtivät "perinteiseen" letkaan ja rookieletkaan johon me osallistuttiin. Rookieletkassa taisi olla 16 pyörää jos oikein muistan, ihan leppoisaa ajelua oli Bodomista lähtien Nurmijärven kautta aina Nikkilään.
Kotona taisin olla kymmenen jälkeen joten neljä tuntia pyörän selässä tuli istuttua ja sen kyllä huomasi. Jalat olivat jäykät ja kävelin kuin puupökkelö alkuun. Vielä piti kuitenkin sinnikkäästi suihkutella ketjuihin öljyt kun kerta ketjut oli kuumat ja matkaa oli kertynyt aika mukavasti. Sitten sisään jossa kissat ihmettelivät että missä sitä ollaan oltu tähän asti kysyn vaan.
Mutta oli kyllä mukavaa, hienoa ajella kun keulilla on ihminen joka tuntee hyvät reitit ja itse voi keskittyä täysillä ajamiseen. Aloittelijalle helpotusta tuo vielä se että näkee mihin suuntaan edessä ajavat lähtevät kanttaamaan niin osaa hyvin valita ajolinjat sen mukaan.

On tää hieno laji <3

Tänään pitäisi töistä mennä miltei suoraan terassille, pitää tosin poiketa päiväkodin pihan kautta kun Topin pyörästä oli lähtenyt kuulemma aamulla ketjut eivätkä olleet saaneet niitä takaisin.
Huomenna olisi ehkä luvassa Settlers of Catania pitkästä aikaa, suunnitelmissa olisi mennä pyörällä mutkateitä Tampereelle ja sunnuntaina sitten takaisin, tuleepahan taas kilsoja nelisensataa siitäkin mutta mutkia ajellessa sitä ei meinaa edes huomata kuinka aika ja kilometrit etenee :)

Niin, oltiin me tänään urheilemassakin. Nuuksiossa viihdyttiin jopa 4 tuntia, käveltyä tuli n. 4,5km ja vielä suhteellisen rankkaa maastoa (itselläkin jalat väsyt ja tuli hiki). Uskomatonta miten reippaasti noi jaksoi kävellä, ekat reilu pari kilsaa vedettiin putkeen ja sit pidettin evästauko.

Sitten ehkä reilu kilsa jonka jälkeen istuskeltiin kallioilla ja syötiin banaania ja pari karkkia sekä tankattiin vähän nesteitä. Loppumatkan aikana tuli ekat "mä en jaksa kohta kävellä" -lauseet mutta nekin unohtui äkkiä kun juteltiin, pojat lauloi Nyyti-laulua päiväkodin teatterinäytöksestä ja bongailtiin reittimerkkejä. Reilu puoli kilsaa ennen parkkista sitten päästiin onneksi grillauspaikalle, pojat jo puhuivat et jos ei grillipaikkaa löydy ni sit grillataan kotona.
Siinä sitten väsyneet muksut nuokkuivat pöydän ääressä kysellen minuutin välein onko makkara kypsää. Sitten mukellettiin makkarat ja uudella innolla kipitettiin autolle, pojat jopa juoksivat osan matkasta. Auton lähdettyä molemmat sammuivat viiden minuutin sisällä. Itsellekin olisi päiväunet maittaneet mutta vajaan puolen tunnin autossa nukkumisella noi päättivät ettei nukuta, ja kun meinasin että hetken torkahdan kun oltiin kotona niin totesivat että nyt lähdetään pihalle. Pakkohan se sitte oli ja nyt tässä kuppaa yhä eikä vieläkään ole nukkumaan päässyt. Syy löytyykin osittain edellisestä merkinnästä :P

Joo-o, muksut unilla ja muistin sitten että piti ottaa takapyörä irti jotta sais uuden kumin vanteille huomenna Riihimäen Euromasterissa. Noh, katselin huoltomanuaalia ja totesin että toihan on ihan triviaali homma, pari pulttia auki, akseli irti ja sillä selvä.

Jepjep.

Noh, ensin pyörin takapyörän ympärillä enkä edes LÖYTÄNYT sitä helvetin ekaa pulttia. Takaisin koneelle ja manuaalin muita sivuja kaivelemaan, kuvia ihmettelemään. Sitten takaisin pyörän luo ja kas, löytyihän se. Sen tosin oli ilmeisesti vääntänyt viimeksi kiinni joku steroideja aamupuuroonsa vakituisesti sekoittava koska käsistä alkoi mennä jo nahka rullalle ja pultti ei meinaa antaa periksi sitten millään. Pienen ähkimisen ja suuren vitutuksen voimin sain sen kuitenkin löysättyä vähän joka onneksi oli tarpeeksi.

Sitten irroittamaan jarruletkua "avomista tuista" joka kuulostaa pikkujutulta. Jepjep. Vedin sitä helvetin letkua siitä niin kovaa kun uskalsin, ja toki suojakumista kiinnikkeen ympärillä, mutta ei mitään. Ei helvetti hievahdakaan. Tässä vaiheessa totesin ohjeita ja pyörää katsellessani että nääh, se on ihan hyvä siinä. Turha sitä irrottaa kun on vaan varovainen sen kanssa sitten irroitusvaiheessa...

Sitten akselin pultti. Tämäkin oli samaisen steroidihirmun vääntämä mutta sitten muistin isot, puoliksi ruosteiset rautaiset papukaijapihdit jotka on jostain mulle ajautunut. Niillä alkoi lyyti kirjoittamaan ja sain kuin sainkin sen auki. Niin tässä vaiheessa rikoin jo Bilteman laadukkaat pienet papukaijapihdit. Kysehän ei ollut siitä ettei pihdit olisi laadukkaat, vaan siitä että mä olen niin pirun lihaksikas. Noh, pultti irti ja nythän homma sujuu hienosti. Pikavilkaisu seuraavaan työvaiheeseen ja jopas sitä oltiin vetämässä toiselta puolelta akselia irti, takarengasta samalla kengänkärjellä kannatellen ja toisella kädellä tukien. Noh, akseli tuli irti ja siinä vaiheessa mietin et joo, rengas piti laskea alas varovasti, varoen jotain. Mutta mitä? Ei sitten tule mieleeni ja ohje on pyörän toisella puolella. Laskin sen sitten alas kauhulla jotain raapivaa ääntä odottaen mutta hyvin se meni. Jarrulevyä siinä piti varoa, ei näkynyt luojan kiitos naarmuja.

Sitten lukemaan ohjeet loppuun pari kertaa ettei tule toista kertaa ylläreitä, irroittamaan ketjut ja ottamaan vanne ulos. Haa, job well done. Tässä vaiheessa totesin että niin, nyt toi jarrumekaniikka roikkuu tuon jarruletkun varassa tuolla. ARGH. Äkkiä rikkinäiset Biltemat siihen alle tasapainoilemaan ja homma taas jatkuu, letku kesti hienosti :P Vanne takakonttiin ja ihmettelemään kasaa erilaisia osia jotka onneksi tajusin lajitella niin että muistin mikä on miltäkin puolelta. Kamat sisään keittiön pöydälle sanomalehden päälle, varastosta muutamia kakkosnelosen pätkiä sen Biltematasapainovirityksen tilalle ja sitten voi rinta rottingilla katsella työn jälkiä. Tässähän tulee sellainen olo että oikeasti osaa kohta jotain kun keittiön pöytä on täynnä rasvaisia koneen osia niin kuin tosi miehellä ikään :D

Huomenna sitten voi todeta et "mullon suzzuun uuet kummid" ja aloittaa töiden jälkeen vanteen takaisin asentamisen. Toivon mukaan edes vähän virheistä oppineena, tänään olisi taatusti saanut hienoja kuvia kun on kädet rasvassa ja katselee pyörää kuin pupu ajovaloja pimeällä metsätiellä...

Olihan se sit pakko tää lopuksi kuunnella... http://www.youtube.com/watch?v=EsWAPtwDkxw

Takapihan nurtsi olis siistitty ja aidat tehty. Vielä pitänee yläreunoille pistää esteitä etteivät pääse hyppäämään puuaitojen päälle, mutta muuten alkaa olemaan urakka valmis. Kissat ovat nyt ihmetelleet jo hetken että wtf, miks ovi on auki. Mutta kuten kuvasta näkyy, vapauden illuusio murtui yllättävän äkkiä :D

Mutta eteenkin Ulpu kovin katseli ohikulkijoita ja haisteli ilmaa, tuntuvat tykkäävän uudesta ~28 neliön ulkoilutilastaan. Ja onhan se kiva että kesällä voi pitää takaoven jatkossa auki.

Sivuhuomautuksena: Mokoman Kuu saa valtansa auringolta on aika mainio biisi.

Nyt ois uus takakumi pyörään. Sit kun vielä sais vanteen irti ja vietyä sen vaihdettavaksi niin lähtis kulkemaan kanttaukset ;)

Katoin että toi eilinen viesti kuulosti jotenkin synkältä, voisi lisätä siihen toisen lainauksen samasta biisistä:

"en mitään tarkoita, mä olen kunnossa
kiltisti ruodussa kaikkea hääräilen
mutta huomisen suuntaa ei kukaan meistä tiedä"

Tulinpa saunasta, otettiin kunnon vesisotaa siellä. Ja ammuttiin Hämiksen seittisingon vesipyssyosalla kiukaalle vettä. Paviaanit istuu vieläkin ammeissaan, mä tulin jo jäähdyttelemään :)

Heitinpä 9,5km sauvakävelylenkin (1h 35min, ihan hyvä aika) ja miltei kotona ollessa aloin kuuntelemaan Martikaisen otsikon nimistä biisiä. Totesin itsekseni että onpa ihan hiton hyvät sanat.

Koko biisin sanojen laittaminen taitaa olla tekijänoikeusten rikkomista mutta pistänpä ainakin kertosäkeistöä...

"etsin täältä maasta palastani taivaasta
jotain mihin uskoa ja mihin tukeutua
jotta sitten jos oon pihalla, eikä mua kaivata
niin se nyt sentään kaipaa mua"

Tänään oli sitten Tuukan 4v-pileet. Kakofonia oli älytön ja meno kova. Väänsin tuollaisen Venom-kakun sille ja vielä maistuikin hyvältä, kannatti siis. Taisikin olla edellisestä kermakakusta jo lähes 10 vuotta :D

Nyt väsyttää, mutta kai tässä voisi vielä kaverille mennä käymään, ei oikein viitsisi nukkumaankaan vielä mennä kun nyt vapaa lauantai kerta on. Jotenkin ollut koko viikon veto pois, ihan tööt.

Taustalla soi SMG:n Ilman sinua olen lyijyä, hieno biisi. SMG on kyllä niin kesä- ja fiilistelymusiikkia kuin vaan voi olla, suunnittelen jo että kesällä pitää päästä mökille ja ottaa tätä mukaan.

Iskän uus lapsi. 9-vuotias Suzuki GSX-F 750.

On se ihku, tänään ajoin sen Lohjalta kotiin ja huomenna "neitsytmatka" mun käsissä ensin Riihimäelle töihin, ja siitä Tampereelle. Ihan parhautta <3

Elämä, joko mä olen väsynyt tai tää on elämää suurempaa huumoria tästä hirnumisen määrästä päätellen.

http://uk.youtube.com/watch?v=B-Wd-Q3F8KM

Ulkoilu on parhautta.