IRC-Galleria

Kun pieninä kaaduimme asfalttiin nousimme aina ylös
pyyhimme kätemme housuihin .
Emme pelänneet likaa , vaan poika- ja tyttöbakteereita .
Ei tarvinnut esittää mitään , vaan pystyi olemaan oma itsensä .
suurin salaisuus minkä salasimme vanhemmilta oli ,
että poistuimme kotipihalta tai sanoimme ruman sanan .
Tytöt ja pojat leikkivät joskus keskenään ,
mutta eivät koskeneet toisiaan .
Kavereiden kanssa suunniteltiin yhdessä kuinka isoina
muutetaan samaan taloon tai ollaan ikuisesti ystäviä .
Mutta totuus on , että kun sanomme tämän
sen voi korvata lauseella "mikään ei ole ikuista" .
Muistatko, kun luvattiin, ettei kumpikaan saa kuolla ennen toista .
Entä ne kyyneleet , sen kusipään takia ,
entä se ihana nauru kaiken , sen helpotuksen keskeltä
Muistatko kun naurettiin yhdessä ?
Kun vietettiin koko kesä yhdessä ?
Kun kerrottiin salaisuuksia , mistä kukaan ei tiennyt mitään ,
kun olimme erottamattomat .
lisää tämä blogiisi ,
jos et halua menettää sitä kenen kanssa olet
kokenut paljon hyviä muistoja ♥