IRC-Galleria

Keskiviikko hiukan jännittää, silloin selviää jotain elämää suurempaa ;-)

Siis ihan fyysisestikin. Oksettaa. Ikettää. Väsyttää. Vasta aamulla pääsee nukkumaan. Mut en pääse sun kainaloon, en varmaan enää ikinä. On niin paha olla. Taidan mennä oksentamaan. Tärisen. Ikävä!!!

..sai vedet uudelleen silmiin, muistoja susta. Lensi roskiin mokomat =/

..koska mun sydän paranee? En tahdo tätä kipua, en tätä epämääräistä pahaa oloa. Tahdon jatkaa elämääni, mut se on mahdotonta kun sä kuljet mukana mun sydämessä =( Joka päivä, useita kertoja, yllätän itseni ajattelemasta kuinka säkin olisit nauranu sille hassulle jutulle, halannut lohdutukseksi kun voileipäni tippui tai kulkenut kämpässä sammuttamassa ylimääräiset valot.. Sä asut mun sydämessä, enkä voi sua sieltä häätää. En voi, siellä sä elät ja olet mun kanssa. Tuska ja ikävä kalvaa mua joka hetki. Nytkin valuu kyyneleet, tekisi mieli laittaa viesti, ihan pieni vaan. Mutta miksi, ei se mitään muuta.. =( Täytyy lähteä töihin.

Tänään tässä, onko elämäsi ensimmäinen kerta, kun et oo oikeassa?

Ammattitaidottomuus ei aina johdu välinpitämättömyydestä, mutta välinpitämättömyys on aina ammattitaidottomuutta. Tietämättömyys ei ole sama asia kuin ammattitaidottomuus. Se että olet tietämätön, ei tarkoita että olet ammattitaidoton. Paitsi silloin, kun tietämättömyyden takana on välinpitämättömyys.

-R.I.P-

..is you =(

ulkona ja mielessäni. Silti, elämä kytee jossain minussa. Eikä minua pelota..

..eagle has landed.

Suru hiipii puseroon.. Huomenna ollaan taas lähtöpisteessä, tunnen sen luissani. Toivon silti, vielä, hiukan, vähän, haaveilua.. hmm.. Sattuu =(