Niin kuin pieniä polkuja ranteessa on
hihan alle ne piiloon jää
Eikä kukaan tiedä et on onneton
kun ei sieluunsa nää
Niin kuin pieniä polkuja risteilevii
jotka johtavat ei mihinkään
Mut se terä joka sydämessä on kii
viiltää syvempään
Ja aamulla taas hän on niinkuin muut
Ja aamulla taas hän on niinkuin toisetkin
