IRC-Galleria

Oon tarkkaillut jo pitkän aikaa itseäni
Mä tunnen että en oo niin läsnä
kuin tällaisessa tilanteessa vaaditaan
Mä luulen, et kaikki meistä etsii täyttymystään
Se voi vaatia paljon
Se voi rikkoa paljon
Mut voisinko mä tyytyy vähempään?
Voisinko mä sen kanssa elää?

Tavallaan ei mikään vie sun kauneuttas pois
Vaan merkitykset muuttuu, jotka tarkoituksen toi
Ympäriltä tuntuu niin monet syyt pois kaikonneen
Mutta vieläkin oot niin kaunis

En selittää voi kaikkia tunteitani
Ne ei oo väärin
vaikka ne tuntuu
siltä kuin viillettäis haavaa
mut ei ne voi valehdellakaan

Tavallaan ei mikään vie sun kauneuttas pois
Vaan merkitykset muuttuu, jotka tarkoituksen toi
Ympäriltä tuntuu niin monet syyt pois kaikonneen
Mutta vieläkin oot niin kaunis

Niin paljon tunteita
syvällä jossain, kadonneet multa
Enkä mä löydä niitä
En, vaikka kovasti etsin


-Irina



joo kun se oliskin näin ja muuttuis xD

viimeisen viivan vedettyään kaikki katoaa savuna ilmaan
pakkauttuu syvälle puristuksiin
katoaa lopulta
vain muutama hassu muistikuva siitä millaista joskus oli
millaista sen olisi pitänyt olla
särkynyt enkeli joka jaksoi uskoa sinuun kerta kerran jälkeen
haavoitti vaan itseään
vihan ja rakkauden raja on niin häilyvä ettei nyt ole kumpaakaan
vain tyhjää joka odottaa täyttäjää
minulla ei ole kiire
laastarit ei kannata
minä en jää sinun varjoosi
sinä voit selittää tarinoita
ei kukaan usko
kaikki tietävät kuka minä olen
mutta sitä eivät tiedä mitä minä haluan

"Mä näin aamulla kauniin naisen. Se oli kukka.
Mut se kukka ei vetäny millään tavalla vertaa sun kauneudelle.
Siitä tämä ruusu."

kiitos sinulle "setä" joka sait mut taas hetkeksi hymyilemään :)

haavemaailmassa kaikki on toisin
jopa unet ovat rauhallisia ja kauniita
kaikki turha on poissa ja mieli valppaana
uudet asiat tulevat kaikki positiivisinä ja
rakkautta vaalitaan jatkuvasti
luotetaan toiseen ja annettaan kaikki mitä voi
ollaan kirjaimellisesti unelmaa

minun virheeni oli kun uskoin ja lakkasin haaveilemasta
päästin todellisen elämän haaveiden etusijalle
annoin totuuden unohtaa haaveet ja leikin mukana
kun minun haaveet olivat poissa kokonaan ja elin vain tätä hetkeä

tuli toinen joka on haaveita täynnä
antaa hetken onnea ja uskoa uusista haaveista
päästää lähelleen ilman ehtoja koska luulee sen olevan todellista
valitettavaa on vain että kaikki on hetken huumaa
niin aina

totuutta yritetään taas kerran pitää sisällä viimeiseen asti
kunnes ikävä ja pelko lopullisesta menetyksestä saa vallan
muuta ei ole tehtävissä
valheiden kiertokulku alkaa taas ja toinen on jo silloin luopunut haaveistaan
elänyt sitä hetkeä mikä on pelkkää kulissia
taas sattuu johonkin
ihmiseen joka ei sitä ansaitse tai sitten ansaitsee
siihen minä en mitään sano
minä vain katson hiljaa syrjästä
hymyilen salaa sillä tiedän
tiedän enemmän kuin sinä
mutta se on sinulle oikein
ja minulta sinä et mitään kuule

hetken pienen taas jaksaa rakastaa
haaveita vaan ei voi lopettaa
uskoa ei voi kuitenkaan
toiveitakaan ei pysty menettää
nähty liian monta kertaa

mutta mitä jos minun haaveni ovatkin sillon jo totta?

haaveet joista enään en luovu
haaveet joita enään en sinuun kohdista
haaveet jotka saavat minut jatkamaan
haaveet jotka antavat voimaa ja vievät eteenpäin

haaveista ei saa tehdä elämää sillä elämää ei ole ilman haaveita

taas yksi uneton yö
tai unen ja valveilla olon rajamailla liukuen
painajaiset alkoivat taas
väsymys veti väkisin maahan mutta tuska herätti
vieressä pirisevä puhelimen ei edes saanut ajatuksia kasaan
ei kiinnostusta edes katsomaa kellä asiaa olisi
aamulla oli helppo herätä jotain hyvää sentäs..

vihan tunne on niin vahva ettei edes muista mitää kaikkea hyvää taas olikaa
ehkä parempikin niin
toisaalta naurattaa kuinka tyhmäksi voi itsensä tehdä ja toisaalta enemmän naurattaa kuinka tyhmäksi joku muu nyt ittensä tekee
pysäyttää maailmansa minkä takia? hehehee no kaikki selviää aikanaan
haluaisin sitä olla katsomassa mutta ei enää..

ajatukset ovat vain helinää kova yritys ajatella huomista pidemmällä mutta tuskaa on jo ajatella tuntia pidemmälle
töissä ehkä kaikki taas hellittää hetkeksi kunnes hiljaisuus tuo taas ajatukset ja kyyneleet mukanaan..

aina sama tarina mutta ei enään tuhkimotarina
ei minun tarina

Niin he löytävät toisensa
tuhansien tähtien joukosta
Loistavat niin kirkkaina
toisiinsa ovat sidottuina

Kaikki se mitä me joskus vaalittiin

Vaikka meille annettaisiin koko avaruus
vain hetki kun sen saisin katoamaan
Vaikka maailma eteeni polvistuisi
sen vain saisin palamaan
ja huomenna
taas huomenna olen surullinen

Varjo meitä kantaa
kun loppuun palaa

Kaikki se mitä me joskus vaalittiin



Uniklubi

Totuudet tulee aina julki ennemmin tai myöhemmin xD
Nyt oloa parantelemaan Ja korkkarit kohti uutta aikaa..
Tytöt te teitte sen minkä lupasitte!!! Mul oli oikeesti kivaa!!!!!!!!!!!<3 kiitos x))))