IRC-Galleria

zeroman

zeroman

Joka hyväksyy sen, jaksaa elää

mä en tajuu...Torstai 31.05.2007 02:42

Miksi mun päätä pakottaa tuo yks vitun
ärsyttävä asia, yks vitun ärsyttävä elämä,
siis ei mitään vitun järkee...

[Ei aihetta]Keskiviikko 30.05.2007 02:48

Miksi muistojen pitääkin sattua niin paljon? Ilman muistoja elämä olisi varmasti helpompaa mutta samalla myös tyhjempää. Ehkä mä jonain kauniina päivänä vielä opin elämään niiden kanssa, annan menneiden olla enkä enää pohdi mitä jos asiat eivät olisikaan menneet niin kuin ne menivät.
Kaipaus on sitä, että tajuaa asioita liian myöhään. Tajuaa liian myöhään kuinka tärkeä joku ihminen oli joskus. Ja kaikki tapahtuu liian myöhään... Ei jää jäljelle kuin muistot yhteisistä hetkistä. mutta muistot ovat kuitenkin kalleimpia asioita, joita ihminen tulee omistamaan elämänsä aikana. Muistot herättävät tunteita, jotka luuli jo joskus unohtaneensa. Jotkut muistot itkettää, jotkut naurattaa, toiset aiheuttavat kipua tai turruttavat kaiken. Muistaessaan ihminen tuntee elävänsä.

Ja nyt mulla on jotenkin levoton olo. Kaikkea pitäisi tehdä ja mitään ei haluaisi tehdä. En osaa päättää mitään ja monet asiat ahdistavat. Itkettää ja naurattaa samaan aikaan, ja toisaalta taas ei tunnu miltään. Jotenkin kaikki tuntuu etäiseltä ja vieraalta.

Itkettää ilman mitään syytä. Kädet tärisee. En luota itseeni yhtään ja siksi mua pelottaa. Kaikella tahdollani haluan, että maanantai tulee mahdollisimman nopeasti. Samalla kaikella tahdollani toivon, ettei maanantai tulisi koskaan...

honeyangelMaanantai 21.05.2007 15:54

alussa oli sinä ja minä, sitä mä muistelen päivinä yksinäisinä.. Joskus elämä kuitenkin jatkuu, kyllä se sunkin päähäsi vielä mahtuu.. Ei muistella tätä pahalla, kaikkea ei voi saada edes rahalla... Onni tulee kaikille sen tiedän, toivon et sutki se tavoittaa vielä.. =)

[Ei aihetta]Perjantai 04.05.2007 02:52

Jokainen ihminen on oma ainutlaatuinen persoonallisuutensa, ja siten myös jokainen kahden ihmisen välinen suhde on erilainen. Miten sitten voi edes yrittää kuvata rakkautta tai rakkaussuhdetta, kun mitään yhtä tiettyä oikeaa mallia ei edes ole olemassa?


Ei rakkaus kuole, se vain jättää meidät; me siinä kuolemme.

[Ei aihetta]Perjantai 27.04.2007 00:20

I gave myself to him
And took himself for pay.
The solemn contract of a life
Was ratified this way

The value might disappoint
Myself a poorer prove
Than this my purchaser suspect
The daily own of love.

Depreciates the sight
But, 'till the merchant buy,
Still fabled, in the isles of spice
The subtle cargoes lie.

At least, "'tis mutual risk"
(Some found it mutual gain)
Sweet debt of life -each night to owe,
Insolvent every noon!

[Ei aihetta]Tiistai 10.04.2007 02:41

Istun koulun penkillä, mietin mikä kuljettaa, mikä saa mielen sanoo nyt me onnee tunnetaan, mikä ylös nostaa jos me maahan kaadutaa, mikä meidät herättää ku syvää unee vaivutaa.. Herään uudelleen, mihin pystytää, mikä on se voima joka pitää meidät pystyssä.. Herään tähä maailmaa ja haluun tuntee kaiken minkä uni pois sulkee...

[Ei aihetta]Torstai 29.03.2007 00:49

When first I looked into your eyes
each breath became a thousand sighs.
My heart drummed out a thunder beat
I glowed with joy from head to feet.
The hand of love had touched my soul,
as the bell of destiny began to toll.
The tide of love began to rise,
the world was filled with summer skies.
My sodden clouds of cold and grey
glowed with gold, then wisped away.
A brilliant rainbow arched across,
as waves of love began to toss.
The air was filled with lovebird cries,
when I first looked into your eyes.

When I first looked into your eyes,
all time and space were paralyzed
And in that instant, I was shown
a universe I had never known.
I dwell there still, in Paradise,
when I look into your eyes.

[Ei aihetta]Maanantai 26.03.2007 00:46

Verenpunaisia kyyneleitä
raudan maku nieluissa.
Katkeran suloisia kaipauksia
väsynein katsein.
Pupillit osoittavat taivaan
avonaiseen reikään
seuraten sen sulkeutumista.

TO HONEYANGEL <3Maanantai 19.03.2007 23:47

Tapasimme silloin kunpa muistaisin milloin
en tiedä mitä ajattelit musta,
Voih enää muista tarkkaan mitä ajattelin susta,
sanoit mulle että sulla on sielu musta,
näin vaan pienen sydämmen täynnä kaipausta,
silloin jo tiesin mitä tehdä miten parantaa,
voih kunpa olisin osanut silloin jo rakastaa,
Vaikeina ajat tulivat eteemme repivät erilleen,
Tekivät monesta päivästä tuskaa,
Luulen olleeni auringon paisteesti tuoloin,
Sanoit mulle monesti että et hymyile muulloin.

Aikaa, niin paljon aikaa meni… ..


Sitten Tuli meidän yhteinen aikamme,
meidän kahden oma Rakkauden taikamme,
elämäni parhaat päivät tulivat,
Kaikki epäilyksemme varmasti sulivat,
oih ne päivät olivat kauniita, niin puhtaita,
rakkaudessa kylvimme toistemme kainaloissa mylvimme,
Kutit mua ja kostin sen sulle palkaksi sain suudelman suulle,
Toivoin, sain toivolleni kaikken vastineen jonka kykenit antamaan,
Halusin olla vahva ja pystyä sun sydäntä kantamaan,
uudisitin kihlalupaukseni lupasin yrittää parhaani,
rakastetaan toisiamme armaani, ihana, upea, olentoni, minun rakkaani.