IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Paikkakunnat ja alueet
Perustettu
27.8.2005
Tilastot
Käyntejä: 2 265 (1.7.2008 alkaen)
Koko
31 jäsentä
Tyttöjä: 15 (49 %)
Poikia: 16 (51 %)
Keski-ikä
36,3 vuotta
Otos: 19 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 37,4 vuotta
Poikien keski-ikä: 35,1 vuotta
Ylläpitäjä
Mazello

Jäsenet (31)

SLONHACTEHbKAIivismpat74sissy|supersurffari-Pubiruusu-|hallatarfighter_chullikimmo0miartemisiasoGood_TakkumiauSamiRat[[summer]]
« Uudemmat - Vanhemmat »

ArmandSyberia 2Luonut: ArmandKeskiviikko 21.11.2012 06:53

Peli: Syberia 2

Alusta: PC

Muut alustat: PS 2, Xbox, Älypuhelimille

Julkaistu: 2004

Tällä kertaa en jäänyt aikailemaan seuraavan osan pelaamisessa vaan tartuin heti ensimmäisen osan jälkeen ruorista kiinni ja suuntasin katseeni kohti Syberiaa, mammutteja ja suurta jäistä seikkailua. Tarina alkaa suoraan ensimmäisen osan päätöksestä ja onkin melkein turhaa aloittaa pelaaminen ilman että ei olisi tutustunut ensimmäiseen osaan ainakin juonen kuljetuksen osalta. Pari vuotta ensimmäisestä osasta on tehnyt ihmeitä kuvalliselle annille. Kaikki näyttää hienommalta ja interaktiivisemmalta. Eikä pelkästään välivideoissa. Onkin hienoa huomata aina näissä pelisarjoissa se tekniikan kehittyminen kohti nykyistä loistoa, mutta tekniikasta huolimatta jotakin on tippunut kelkasta.

Nimittäin tunnelmassa ei päästä ihan samalle tasolle kuin ensimmäisessä osassa. Vaikka kaikki näyttäisi olevan samassa kuosissa ja tutussa ja turvallisessa ympäristössä, se jokin mikä sai ensimmäisen osan jäykkyyksistään huolimatta pelaamaan loppuun on tipotiessään ja välillä tuntuikin että pelkästään lopun näkeminen sai minut jaksamaan seikkailun päätökseensä.

Juoni ei ole mitenkään pöllömpi toisessakaan osassa ja se ainakin suurinpiirtein kokoaa kaikki langat yhteen ja päättää tarinan. Tämänkäään osan tarinasta en halua paljastaa liikaa koska se on itse nähtävä. Sen verran on pakko tiputtaa tietoa että tiedätte mitä on luvassa. Kate "kävelijä" matkustaa vanhan ja raihnaisen Hansin ja automatoni Oskarin kanssa kohti Syberiaa ja mammuttien kotisaarta. Matkan varrella tavataan muutama vanha tuttu ja uusi naama. Uusista kavereista ehkä mieleenpainuvin oli luostarin fanaattinen isä jonka pääkopassa Jeesus ja Saatana tanssivat samaan tahtiin. Tarinassa myös tavataan Yokol kansan edustajia jotka muistuttavat hieman saamelaisia tai no ainakin sukulaiskansaani eskimoita. Tarinan ympäristöt ovat lumisia ja jäisiä kautta linjan ja varsinkin tarinan alkupuolella tuntuu siltä kuin seikkailisi suomen lapissa.

Pelin tekniikka ohjattavuuksineen ja muine seikkoineen on lähes identtinen ensimmäiseen osaan verrattuna ja jos haluatte lukea niistä seikoista tarkemmin niin palatakaa edelliseen blogimerkintääni. Eli toisin sanoen tämäkin on lähinnä hiirivetoinen klikkailu ja pähkäilyseikkailu kaikkine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Kuten jo kerkisin sanoa on kuvallinen anti tasokkaampaa kuin edellisessä osassa ja kahden vuoden kehitys näkyy selvästi. Äänet ja ääninäyttelijät ovat korkeaa tasoa ja läpäisevät syynini ilman isompia kauneusvirheitä. Ainoa ärsyttävä tekninen seikka liittyy Katen ohajukseen, nimittäin väliin tuntui että akkeli kulkee kuten juna kiskoila vain tiettyä reittiä pitkin vaikka olisi ollu kätevämpää oikoa mutkat suoriksi.

Pakollinen pelattava kaikille ensimmäisen osan nähneille ja hieno seikkailu kaikenkaikkiaan vaikka tunnelma onkin lässähtänyt.

Arvosana:
7 (asteikolla 1-10)

Yhteenveto:
Suora jatkoosa hienolle ja verkkaiselle seikkailulle.

Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand

ArmandSyberiaLuonut: ArmandKeskiviikko 14.11.2012 01:18

Peli: Syberia

Alusta: PC

Muut alustat: PS 2, Xbox, Nintendo DS, Älypuhelimille

Julkaistu: 2002

Mainittakoon näin alkuun että kyseessä on taas jälleen kerran todellinen klassikko seikkailupelien saralla ja kaikille niille tiedoksi jotka pidätte tätä yhtenä parhaimpana pelinä. Haluan muistuttaa että vaikka kerronkin myös pelin mahdollisista vioista ovat nämä havainnot vain omiani ja mitä tulee makumieltymyksiin niin en aina välttämättä jaa niitä kaikkein innokkaimpien fanien kanssa. Eli älkää vetäkö herneitä nenään jos jokin kirjoittamani seikka ei miellytä. Sanon tämän vain sen takia että näitä klassikoita on väliin paha mennä arvostelemaan niiden aseman vuoksi.

Heti ensialkuun silmiinpistävä seikka on se että kyseinen pelin taiteellinen anti on kuuluisan sarjakuvataiteilija Benoit Sokalin käsialaa. Tämä näkyy kaikessa ja jotenkin etäisesti tulee mieleen myös poikavuosina rakastamani sarjakuva tarkastaja Ankardosta. Paitsi että tämä sijoittuu lähes realitodellisuuttta vastaavaan maailmaan, kun Ankardo puolestaan seikkaili eräänlaisessa toisessa todellisuudessa. Voi olla mahdollista ettei tämä teos paljoakaan hetkauta tavallista matti meikälaistä ja osa seikkailupelienkin ystävistä voi tipahtaa alas laudalta. Itseäni taiteellinen anti ja juonen kuljetus miellyttivät suuresti. Nämä olivat luultavasti ne seikat jotka auttoivat jaksamaan pelin loppuun saakka.

Juonta en halua paljastaa kovinkaan yksityiskohtaisesti, sillä muuten menettäisitte tämän pelin toiseksi suurimman valttikortin. Mutta mainittakoon että pelin naispuolinen päähenkilö saa lakitoimistoltaan tehtäväkseen selvittää harvinaislaatuisia leluja valmistavan tehtaan omistajuussuhteen. Leluista sen verran että kyseessä on eräänlaisia mekaanisia robotteja eli automotoneja joista parhaimmat muistuttavat käytökseltään puusta pudonnutta ihmistä. Eli todella hämmästyttävistä romuista on kyse. Palataanpa pääaiheeseen, eli omistajasuhteen selvitykseen. Kate on kuten arvata saatatte lakimies ja hänen tehtävänsä tuntuu ja näyttää muuttuvan koko ajan vain monimutkaisemmaksi. Sillä hän joutuu matkustamaan tehtaan omistajattaren ehkä elossa olevan mammutteihin hurahtaneen veljen perässä pitkin itäeurooppaa aina äiti venäjän puolelle saakka. No lopussa kiitos seisoo, mutta loppu ei ole ehkä ihan niin tyydyttävä mitä itse odotin. Merkillisin seikka juonen kannalta tarkasteltuna oli se että vaikka pelin nimi viittaa siperiaan ei koko matkan aikana edes päästä päämäärään. Sen sijaan juoni jatkuu toisessa osassa Syberia kakkosessa. Merkittävää kumminkin on Katen kasvutarina. Alun uraan, tulevaan sulhaseen, ystäväänsä ja äitiin keskittyvä ihminen kääntä kelkkansa kokonaan toiseen suuntaan ja päättää jättää sen kaiken taakseen koska ei ole enää sama ihminen kuin matkan alussa.

Pelinä Syberia on perinteinen osoita ja klikkaa-tapaus jonka verkkainen tahti ja pitkät keskustelut voivat hermostuttaa kiireisempiä pelaajia. Kieltämättä ne hermostuttivat minuakin väliin, ja varsinkin muutamassa epäloogisessa pulmassa joissa piti kääntää kivet ja kannot, sekä jututtaa moneen kertaan samat herrat ja rouvat ja atomatonit. Loppujenlopuksi tuntuu siltä että osassa ongelmia vain haluttiin pitkittää peliä muuten niin kovin simppelin oloisesta ratkaisusta huolimatta. Toisaalta se sopii pelin verkkaisen rauhalliseen ja surumieliseen kerrontaan. Ehkä osaattekin jo päätellä että kyseessä ei ole mikään Resident Evilin kaltainen räiskintäkauhuseikkailu vaan ihan jotakin muuta. Eli te jotka tavoittelette silkkaa toimintaa tai toimintaseikkailua ette tosiaankaan saa sitä tästä teoksesta. Myös seikkailupelejä ennenkin pelanneilta tämä vaati hieman pitempää pinnaa.

Todella silmiinpistäviä vikoja ajoittaisen kyllästymisnappulan lisäksi on todella vähän. No minun koneella peli kaatui tasan yhden kerran ja joskus hahmojen alaleuka katosi jonnekkin, sekä erään "mummon" pyörätuolia ei näkynyt vaikka peltiheikki työnsi häntä eteenpäin. Edellä mainitut seikat aiheuttivat tahatonta komiikkaa ja virnistelyä. Tietenkään 2002 vuoden peliltä ei voi odottaa terävintä grafiikkaa nykymittapuulla ja taustat ovat elottoman oloisia postikorttimaisemia, tosin hienoja sellaisia. Välividot puolestaan ovat hämmästyttävän hienoa katseltavaa jopa nykyisille kultasilmilleni. Musiikit ja muu äänimailma tukevat tunnelmaa. Mutta joidenkin ääninäyttelijöiden kohdalla en ollut niin vakuuttunut.

Kaikenkaikkiaan hieno seikkailu, mutta jos haluatte kokeillä tätä vanhaa helmeä katsokaa sen pieniä vikoja läpi sormien ja nauttikaa tarinasta ja totta tosiaan toimintaa ette löydä siperian parista.

Arvosana:
8 (asteikolla 1-10)

Yhteenveto:
Hieno tarina, tunnelmallinen ulkoasu ja verkkainen naksutteluseikkailu.

Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand

_chemical[Ei aihetta]Luonut: _chemicalKeskiviikko 26.05.2010 19:23

aika jees istuu tääl siistis huonees dataa ja kattoo telkkarii :p tykkään täst uuest järjestyksestä!:)
aatu tulee nelljän vartin päästä ja sillee.oli tarkotus mennä senkaa lenkille mut tuo sataa vettä.
tähä välii sopis tää aika mainiosti:

http://www.youtube.com/watch?gl=GB&hl=en-GB&v=ehY02fB2Sug

vittu et näin taas ufoo unta :DD joku vois vaik kertoo mist näit unii oikee tulee?:D
täl kertaa olin lähös venäjälle kielimatkalle,enkä ees tienny mihi päi venäjää oon menos.sit siihe kielimatkan alkuu kuulu 2 päivää biletyst siperias XDD.olin iha vittuuntunu koska siperias on kylmä :<
ainii ja sit olin myöskii iha ihmeissäni siin unes koska siel venäjän kielimatkal(joka kesti muute 2 kk...D:) puhuttii ruotsii XDDD

ps.sain enkun kokeest 8½ :))<3
oisin kyl osannu enemmä mut oli taas hieman koe paniikki joten unohin osan juttui -.-
pss.ei taas vissii toimi toi videon laitto juttu joten piti linkittää tommoi tyhmästi
« Uudemmat - Vanhemmat »