IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Harrastukset
Perustettu
27.10.2005
Tilastot
Käyntejä: 2 362 (1.7.2008 alkaen)
Koko
17 jäsentä
Tyttöjä: 6 (36 %)
Poikia: 11 (64 %)
Keski-ikä
33,0 vuotta
Otos: 10 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 34,2 vuotta
Poikien keski-ikä: 32,2 vuotta
Ylläpitäjä
Minihemuli

Jäsenet (17)

roopeankkakaakelikalaMinihemulil_____lGeorg_INXP_2023jucifusjäljetBedofnailsTaxikuski71N0WhiteChocolateHere-is-arch_tanssi_anna_mikkismjlantikoCipher
« Uudemmat - Vanhemmat »

Marsalkkarandom thoughtsLuonut: MarsalkkaLauantai 02.03.2013 09:05

Pohdin nimeä. En ole itse koskaan oikein pitänyt siitä, että minua kutsutaan nimellä. Pelkän nimen kuulemalla luultavasti useimmat ihmiset assosioivat kyseessä olevaan ihmiseen ajatuksia perustuen kokemuksiinsa saman nimisistä ihmisistä. Suuri osa tekee tätä varmaankin tiedostamatta koko asiaa.

Minä en tee. Enää. Huomasin joskus muodostavani mieltymyksen ihmistä kohtaan jota en ole oikeasti koskaan tavannut hänen nimensä ja hänestä kuulemieni asioiden perusteella. Sitten tajusin oikeasti tekeväni näin ja lopetin sen tekemisen.

Miksi?

No onhan se nyt melkolailla todella epäreilua sitä henkilöä kohtaan. Tapaat joskus kyseisen ihmisen ja olet muodostanut hänestä kuvan ja profiilin mieleesi ilman, että olet koskaan edes tutustunut häneen. Sitten vahvistat luomiasi näkemyksiä kyseisestä ihmisestä. Poimit ylös asioita jotka tukevat mielipidettäsi. Muodostat käyttäytymismalleja kyseisestä ihmisestä mielessäsi. Pian asetat hänet jonkinlaiseen lokeroon.

Etkä ole koskaan edes oikeasti keskustellut kyseisen henkilön kanssa. Et anna hänelle mahdollisuutta tuoda esille todellista itseään. Se on väärin. Kaikista harmillisinta on kuitenkin se mitä saatat menettää itse. Saatat menettää tulevan ystävän. Tai teet idiootista ystävän, koska arvostat sitä jostain syystä. Teoria toimii negatiivisessa kuin positiivis-negatiivisessa ajattelumallissa. Menetät ehkä ihmisen, jolla saattaa olla vastaus kysymykseesi, tai uudenlainen näkökulma asioihin joka teitä yhdistää. Toisista ihmisistä voi saada paljon irti. Hyvässä ja pahassa.

Nimi luo, ja tuo assosiaatioita ihan samalla tapaa kuin mikä tahansa sana. Nimi on oikeastaan vain sana, mille ei ole mitään todellista tarkoitusta. Se on vain keino luoda identiteetti ihmiselle, jolloin hänet on mahdollista eroitella ja tunnistaa. Keinotekoinen identiteetti. Identiteetti vailla järkeä. Sitä on nimi.

Minä en muista ihmisten nimiä helposti, enkä kovin aktiivisesti pyri niitä edes opettelemaan. On mielekkäämpää tutustua ihmiseen ilman nimeä. Ainakin minulle. Uskon, että se on paras keino aloittaa vuorovaikutus toisen henkilön kanssa.

Ei nimi miestä pahenna. Se on muuten oikeasti aika hyvä sanonta. Koko tämä lyhyt ajattelutyö lähti liikkeelle tuon sanonnan kautta, kun rupesin pohtiin, että mitä se oikeastaan edes tarkoittaa.

Randomia ajattelua tähtien alla. Pintapuolinen raapaisu nimen luonteeseen. Turhan tarpeellista informaatiota.

Jotta ei tulisi täysin turha postaus niin laitetaan kiva kuva.

Ehkä vielä jonain päivänä ajattelen tämän asian päätökseensä.

Mutta se päivä ei ole tänään.




Ootteko te koskaan ikinä ajatelleet, että maailmankaikkeus on kamalan kaunis asia? Ja tietenkin hyvin suuri asia. Yks yö tässä aika vasta minä mietin kuinka pieni osa kaikkea ihmiset on ja varsinkin kuinka pieni osa yksi ihminen on.
Ajattelin ja ajattelin. Sitten minut valtasi järjettömän suuri onnellisuus, minun ei tarvitse surra niin pieniä asioita, sillä on aina olemassa jotain niin suurta ja kaunista. Vaikka murehtisin kuinka pään halki ja poikki niin ne murheet ei ikinä voi olla niin suuria (eikä kauniitakaan).
Niin ymmärsin myös sen että aina kun minä olen olemassa niin on joku syy olla onnellinen.

maailmankaikkeus on niin kaunis
tähtitaivaita siihen asti kun on auringon vuoro loistaa
sateenkaaren pää ja ikuinen onni
tähdenlentoja, unelmia.

Tahdon tänään elää unelmissa ja eilen olla surullinen
tahdon olla minä ja matkustaa kuuhun

miksi juustossa on reikiä???

MysticpawIhmisenä kasvamisestaLuonut: MysticpawLauantai 26.12.2009 13:33

Siellä missä on elämää, on myös kuolemaa. Siellä missä on iloa, on myös surua. Paikassa, jossa aurinko nousee, se myös laskee. Ilman toista, ei ole toista. Olisi vain tasaista, neutraalia, tylsää, sillä emmehän me arvostaisi elämää, jos ei olisi kuolemaa. Emme arvostaisi iloa tai naurun tuomaa positiivista tunneryöppyä, jos ei olisi surua ja masennusta. Emme tietäisi mitä pimeä on, jos aurinko koko ajan paistaisi.
Tämä pätee elämän joka alueella. Usein vastaan tulevat negatiiviset asiat muuttuvat myöhemmin positiivisiksi. Koettelemukset muuttuvat voimavaroiksi. Miksi siis välttää ja varoa niin innokkaasti kaikkea negatiivista, tai joka aluksi näyttää negatiiviselta? En kuitenkaan neuvoisi tahallaan katkaisemaan vasenta kättään, jotta paremmin osaisi arvostaa oikeaa. Suinpäin vaaraan tai koettelemukseen ryntääminen ei suinkaan paranna mahdollisuuksia ihmisenä kasvamiseen.
Pointtini tässä on kehottaa ottamaan vastaan elämän myönteiset ja kielteiset puolet saman arvoisina opettavina kokemuksina. Myöskin liika varjelu ja suojelevuus on pahitteeksi niin omalle kuin toisen ihmisen kasvulle. Elämä usein opettaa paremmin kuin kukaan vanhempi, opettaja, pappi tai antiikin viisas mies.
Sallikaa se miulle.

Olen miettinyt joka päivä ehkä joka yökin niitä tapahtumia, niitä asioita.

Haluaisin vain kysyä: Miksi se kaikki tapahtuu?

Sillon oli sillon, nyt on nyt...

Määrittelen itseni tekojeni mukaan.
En niiden joita tein vaan niiden joita teen nyt.

En olisi mitään ilman menneisyyttä, mutta en olisi mitään ilman tätäkään hetkeä.
Ei pidä juuttua, menneisyyteen puuttua...

Nyt sukellan eteenpäin, muokkaudun ja muutun.
En ole enää sama ihminen, olen uusi ihminen ja muutun joka sekunti.

Jokainen sekunti soluni uusiutuvat. Fyysisesti olen täysin uusi ihminen, eri kuin vuosi sitten, eri kuin sekunti sitten.
Jokainen uusi ajatus muuttaa henkistä minääni. Henkisesti olen täysin uusi ihminen, eri kuin vuosi sitten, eri kuin sekunti sitten.

Samanlaisuus on illuusio, pelkkää vertailua menneisyyteen.
Kuolen ja synnyn joka sekunti.

En arvostele ihmisiä niiden menneitten tekemisien mukaan. Siihen pyrin.
Ihmiset muuttuvat, ajat muuttuvat ja kaikesta oppii.
Katson ihmistä nyt, katson mitä nyt tapahtuu ja annan mahdollisuuden.

Elämä on kehitystä, loputonta muutosta kohti jotain suurempaa ja parempaa.
Pimeydestä valoon ja masennuksesta rakkauteen.

Ole ja loista.
Elä ja ole jotain toista, jotain uutta.

Muutu ja kehity, uusiudu ja muokkaudu.
Elä tätä hetkeä...

Sillon oli sillon, nyt on nyt...

taikinarandomLuonut: taikinaPerjantai 24.07.2009 17:12

Suitsukkeet on aika siistei, niillä voi hajustaa ilmapiiriä jos vaikka juo teetä jolloin tulee maku ja haku elämys.

Ukulele ja dixieland kipaleita on hauska sämplätä breakbeat musaa tehdessä.

enää kolme lehdenjako päivää ja sit meen kyl helsinkiin~

WespaAjatteleLuonut: WespaTiistai 23.06.2009 05:08

Ajattele mitä ajattelet.
Ajattele miten ajattelet.
Ajattele miksi ajattelet miten ajattelet.

Näin kohtaat oman alitajuntasi ja voit kehittyä ihmisenä tekemällä tarvittavia muutoksia.

Näin maailmasi muuttuu, jos olet siihen halukas.

Mitä ajattelet tästä viestistä?
Mun ja Marien (eatcouscous) piti tehä 5 luokalla oma maa! ja piirrettiin se (OLI KUULES AIKA HIENO) ihan oranssi. ... aika hyvin kirjotettu, voi kertoo.. :'D


FireLand

I FireLand finns det ett enda hus. Den är lila. FireLand har många stora vulkaner och en drakgrotta. Det finns också en stor sandöken. Sen finns det också en liten trampolin. Ingen vågar gå där för att allt som är orange/röd är lava! Det är alltid +500 c i FireLand. FireLands kung är: Osama Bin Laden. Det finns bara ett enda träd där och det är en Palm.




Samma på finska:

FireLand

FireLandissa on vain yksi talo. Se on liila. FireLandissa on paljon isoja tulivuoria ja lohikäärmeluola. Siellä on myös iso autiomaa. Sitten siellä on pieni trampoliini. Kukaan ei uskalla kävellä siellä koska kaikki joka on oranssia/punasta on laavaa! Firelandissa on aina +500 c. FireLandin kuningas on: Osama Bin Laden. Siellä on vain yks puu ja se on palmu.

« Uudemmat - Vanhemmat »