IRC-Galleria

Rentoutus harjoitus mene lattialle makuulle ja sulje silmäsi, hengitä syviä ja rentouta lihaksia, sekä aseta kurkun ja vatsan päälle kädet. Lepää noin 15minuuttia, jonka jälkeen pieni venyttely niskojen ja raajoja avaukseksi. Pieni hieronta lisänä ei pahaa tee.

http://www.kendohelsinki.org/?sivu=lajit

http://www.zazen.fi/yhteystiedot.htm

http://www.reikisivut.com/jooga/

http://www.reikisivut.com/reikihoito/

Son mietiskelystä


Alkuperäinen intialainen mielenhiljaisuutta tarkoittava sana on dhyanna (lue:dhjaana), josta tulee kiinalainen ääntämys chan (lue: tshan), korealainen son ja japanin zen. Tavallisesti se käännetään mietiskelyksi tai meditaatioksi, vaikka se ei viittaakaan miettimiseen, vaan pikemminkin olemisen suoraan kokemiseen turhia miettimättä. Muita mahdollisia käännöksiä ovat hiljentyminen, syventyminen sekä kontemplaatio eli katseleminen. Täsmällisen suomalaisen sanan puuttuessa voimme puhua mietiskelystä.

Mietiskely on mielen selkeytymistä, hämmennyksen lakkaamista. Kun mielemme on avoin ja selkeä, voimme tarkastella tapahtumien kulkua, ymmärtää paremmin sekä itseämme että maailmaa ympärillämme ja oppia elämään viisaasti, niin että emme aiheuta tarpeetonta kärsimystä sen paremmin itsellemme kuin toisillekaan. Chania mielenselkeyttä, voimme harjoittaa hetkestä hetkeen niin istuessamme, kävellessämme kuin jokapäiväisissä toiminnoissammekin.

Chania on lähestyttävä tervehenkisesti, maanläheisesti. Siinä ei ole kyse eksotiikan kaipuusta eikä pinnallisesta new age - harrastuksesta. Siinä ei pyritä yliaistillisten kokemusten saavuttamiseen, näkyjen näkemiseen tai mystisten värähtelyjen kokemiseen. Chan vapauttaa herkkäuskoisuudesta. Ihmisen tulisi oppia ajattelemaan ja tiedostamaan itse, silloin heitä ei voi huijata. Ajattelemalla perinpohjaisesti ylitämme käsitteisiin tarrautuvan ajattelun. Chan-elämäntapa mahdollistaa laajaulotteisen tutkimusretken, joka johtaa omakohtaiseen oivallukseen.

Mielenselkeys tapahtumien virrassa elää ja liikkuu. Siihen ei voi tarrautua eikä sitä voi jähmettää opinkappaleiksi. Chan on poluton polku, johon eivät päde sen enempää tavanomaiset uskomukset kuin filosofiset määritelmät, vaikka sen ympärillä on vuosituhansien kuluessa kutoutunut uskonnollisia muotoja, filosofista ajattelua ja taideperinteitä. Chanissa käytetään menetelmiä, mutta syvimmältä olemukseltaan se on kaikki kaavat ylittävä epämenetelmä. Chan piilee mahdollisuutena meissä kaikissa. Hetkinä, jolloin katselemme omia touhujamme huumorimielellä, chan pilkistää jostain mielen sopukasta.

Mietiskely paljastaa alitajunnan sisältöä, joka tavallisessa elämässä ei nouse tietoisuuteen. Alitajunnan hämäristä sopukoista saattaa pulpahtaa torjuttuja asioita. Siksi on muistettava, että hiljainen mietiskely sopii ihmisille, joilla ei ole vaikeita mielen ongelmia ja jotka ovat valmiita kohtaamaan tajuntansa eri puolet. Mietiskely ei ole psykoosin hoitokeino. Mielensairauksien vuoksi hoitoa saaneiden tulisi keskustella hoitavan tahon ja chan- opettajan kanssa ennen mietiskelyn aloittamista. He tarvitsevat ohjausta, joten heidän ei tulisi mietiskellä omin päin.

Chanin perusmietiskelymuotoja ovat hengityksen laskeminen, hengityksen seuraaminen, mielen katseleminen, pelkkä istuminen ja kävelymietiskely. Hengitysmietiskely sopii useimmille ihmisille perusmietiskelyksi. Se edistää keskittyneisyyttä ja luo pohjan tietoisena olemisena olemiselle.

Teksti on Tae Hye sunimin (Mikael Niinimäki) kirjasta "Suomalainen Zen opas"

Käytännön neuvoja
Mietiskelyä varten on hyvä pukeutua väljiin vaatteisiin, jotka mahdollistavat hengityksen vapaan kulun eivätkä hankaloita verenkiertoa. Vältä kiristäviä vöitä. Asun tulisi olla siisti esimerkiksi sävyisän värinen verryttelypuku. Pyrimme Istumaan selkä suorana tyynyllä tai mietiskelyjakkaralla. Hyvä istuma asento auttaa hengitystä liikkumaan vapaasti ja lisää keskittyneisyyttä. Lysähtänyt asento johtaa ajatusten harhailuun ja jäsenten kipeytymiseen. Olemme hankkineet uusia jakkaroita ja tyynyjä joten sinun ei tarvitse ottaa mitään mukaan. Vältä syömistä, ja runsasta juomista pari tuntia ennen harjoitusta. Voit välttää myös kahvia, tupakointia tai piristävien juomien nauttimista, koska ne kiihdyttävät mieltä ja voivat vaikeuttaa tyyneyden saavuttamista

Harjoitus koostuu kahdesta istumamietiskelyjaksosta, joiden välissä on n 8 - 10 min kävelymietiskely. Luemme jonkun buddhalaisen suutratekstin (opetustekstin) tai runon. Juomme teetä ja keskustelemme harjoituksesta tai muista esiin nousevista asioista.

Keräämme tilaisuuksissamme vapaaehtoisen maksun.
Yhdistyksellemme harjoitustila maksaa, joten voit osallistua millä tahansa summalla kustannuksiin ja harjoittaa antamisen hyvettä eli dana paramitaa. Munkki Tae Hye sunim mielestä on tärkeätä, ettei ole mitään kiinteää kerta maksua, vaan ihmiset voivat osallistua vapaaehtoisella lahjalla.

Aikataulut ja tapahtumat
Ajankohtaisimmat tiedot tapahtumista löydät tapahtumakalenterista.


Munkki Tae Hye sunim on kunniapuheenjohtaja yhdistyksessämme. Hän on toiminut opettajana ja ohjaajana monen vuoden ajan. Tae Hye sunim on tavoitettavissa kauttamme hänen Suomen vierailujensa yhteydessä.
Tietoa Musang-am temppelistä Italiassa, jossa Tae Hye sunim toimii apottina (chuji-sunim).
Kuvia Musang-am temppelistä

Jos sinulla on kysymyksiä, voit soittaa Juha Vajramitra Leinoselle puhelin: 0405218086 tai sähköpostilla:

http://www.buddha-dharma.info/

Mitä zen on?
Zen on henkinen harjoitus, jossa opettajat ovat sukupolvien ajan ohjanneet oppilaita oivaltamaan itse. Sana zen on japaninkielinen muunnos sanskriitin sanasta "dhyana", meditaatio. Zen-meditaatio hiljentää mielen rentoon, luonnolliseen ja äärimmäisen valppaaseen tilaan. Silloin on mahdollista herätä tähän hetkeen ja todellisuuteen. Japaniksi tätä heräämistä kutsutaan nimellä kensho, "nähdä todellinen olemuksensa" tai "nähdä maailma sellaisena kuin se on".

Salaman leimahdus!
Kipinä piikivestä!
Silmänräpäys,
ja se meni jo.
- Mumonkan #21

Hereillä olevaa mieltä verrataan usein täydellisen kirkkaaseen jalokiveen, joka heijastaa virheettömästi kaiken ympärillään olevan tahraantumatta itse. Se on aina läsnä meissä jokaisessa, mutta mielen taukoamaton toimeliaisuus peittää sen.

Suurin osa jokapäiväisestä elämästämme kuluu minän tarpeiden palveluksessa. Kuitenkaan saavutuksemme eivät anna pysyvää tyydytystä. Siksi toivomme tai pelkäämme tulevaisuutta sekä arvioimme menneisyyttä jatkuvasti. Silloin emme ole kokonaan läsnä siinä mitä teemme, emmekä valmiita vastanottamaan todellisuutta sellaisena kuin se on.

Tarvitsemme ajattelua jokapäiväiseen toimintaamme. Surun ja ilon kokeminen ovat luonnollinen osa elämää. Voimme kuitenkin olla takertumatta kuvitelmiin siitä miten asioiden pitäisi olla. Silloin voimme kokea ja toimia koko olemuksellamme tässä ja nyt. Zen-harjoitus on polku tähän vapauteen, myötätuntoon ja viisauteen.

Kenshoon kulminoituva ymmärrys tarvitsee jatkuvaa harjoitusta toteutuakseen oikeana toimintana elämässämme. Opettaja sekä toiset harjoittajat tukevat jokaisen omaa työskentelyä, jossa zen-harjoituksen elementit meditaatio, moraali ja viisaus täydentävät toisiaan.

Mitä zazen on?

copyright Ville Palonen Suurenna klikkaamalla.
Zen-tradition vuosisataisen kokemuksen mukaan meidän on mahdollista olla hereillä tässä ja nyt, selkeällä ja kirkkaalla tavalla. Zazen tarjoaa helpotetut olosuhteet harjoitella sitä. Siinä pyritään keskittymään harjoitukseen ilman katkoksia koko olemuksella; tahdolla, ajatuksilla, keholla, hengityksellä, tunteilla, aisteilla, tietoisuudella...

Zazenissa pidetään huoli hyvästä asennosta, hengityksestä sekä mielen keskittymisestä harjoitukseen. Istua voi erilaisissa risti-istunnoissa, polvillaan tyynyn päällä tai matalalla penkillä taikka tuolilla. Asento on ryhdikäs, rento ja valpas. Zazenissa hengitetään vatsahengitystä ja huomio pidetään harassa, alavatsassa. Keskittymisharjoituksina käytämme hengityksen laskemista, hengityksen tarkkailua, koan-harjoitusta sekä shikantazaa.
Hengityksen laskeminen
Laske hengityksiä yhdestä kymmeneen: ulos-yyksiii, sisään-kaaksiii, ... sisään-kymmeneeen. Ja uudestaan yhdestä kymmeneen. Aina kun alat torkkua tai ajatuksesi harhautuvat muistoihin tai fantasioihin, ainoastaan aloita ykkösestä. Vaikka huomiota kiinnitetään vatsahengitykseen ja asentoon, on laskemiseen keskittyminen tärkeintä. Hengityksen laskemisen voit aloittaa myös opaskirjan (500 kB pdf) perusteella.

Zazenin tarkoitus on ensin kehittää jorikia eli keskittymiskykyä ja henkistä voimaa. Joriki on välttämätöntä harjoituksen syvenemiselle ja laskeminen on ensi alkuun paras harjoitus. Kun harjoitus alkaa sujua ilman katkoksia, keskity syvemmin, koko olemuksellasi.
Hengitykseen keskittyminen
Tässä harjoituksessa keskitytään haraan, alavatsaan, ja ollaan yhtä hengityksen kanssa.
Suurenna klikkaamalla.
copyright Ville Palonen
Koan
Entä sitten kun mieli on hiljentynyt? Mitä minun oikeasti pitäisi tehdä? Kuka minä olen? Mikä tämä todellisuus oikein on? Zazen auttaa keskittymään Suureen Kysymykseen kaikin voimin, koko olemuksella. Silloin oma ratkaisukin on kokonaisvaltainen.

Ensimmäisen koanin ratkaisu on ensimmäinen kosketus todelliseen itseen. Sitä syvennetään yhä uusilla koaneilla läheisessä vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Roshi Bodhin Kjolheden opetuspuhe kuvaa tätä hyvin.

Koan-harjoitus on antautumista Suuren Kysymyksen etsintään. Otteet Flora Courtois'n kirjasta "Valaistuminen" kertovat millaista on kamppailla suuren kysymyksen kanssa ilman tradition ja opettajan tukea. Käännösote "Koan Mu" Zenkei Shibayaman kirjasta "Zen Comments on Mumonkan" kertoo koan-harjoituksesta perinteisessä japanilaisessa luostarissa. Nämä ovat kuvauksia äärimmäisestä harjoitukselle omistautumisesta.
Shikantaza, puhdas istuminen
Shikantaza tarkoittaa "vain istuminen" tai "puhdas istuminen". Siinä ollaan valppaina ja kiinnitetään huomio kaikkeen, eikä mihinkään erityiseen. Shikantaza on vaativa harjoitus, joka tuskin onnistuu ilman vankkaa meditaatiokokemusta ja opettajaa.

Jatkolukemiseksi suosittelemme Philip Kapleaun "Three Pillars of Zen"

Zenin historiaa

Gautama Siddhartha oli intialaisen kuninkaan poika 2500 vuotta sitten. Elettyään suojattua elämää yltäkylläisyydessä, hän havahtui kaiken katoavaisuuteen ja päätti ratkaista inhimillisen kärsimyksen ongelman. Kuuden vuoden äärimmäisen etsinnän jälkeen hän löysi etsimänsä ja häntä ryhdyttiin kutsumaan Buddhaksi. Hänen opetuksensa levisi kaikkialle Aasiaan ja vähitellen syntyi laaja kirjo varsin erilaisia buddhalaisuuden muotoja.
Oivalluksensa jälkeen Buddha ryhtyi opettamaan ja hänen oppilaansa seurasivat häntä. Kerran Buddha kohtasi tiellä miehen joka kysyi:
"Oletko sinä jumala?"
"En ole", vastasi Buddha.
"Oletko sitten Arhat?" (Pyhimys, jumalan inkarnaatio)
"En ole"
"No mikä sinä sitten olet?"
"Olen hereillä"

Sana buddha tarkoittaa kirjaimellisesti hereillä, selkeällä ja kirkkaalla tavalla.

Zen-traditio välittää Buddhan kokemuksen opettajalta oppilaalle, opetuksen ja kirjoitusten ulkopuolella. Opettaja johdattaa oppilaan sellaiseen tilaan, jossa tämä oivaltaa itse. Kirjoituksilla on merkitystä opetuksen apuvälineinä ja kulttuurin välittäjänä. Buddhalaisuuden meditaatiokoulukunnan opetus kulki Intiassa 24 sukupolven ajan kunnes intialainen Bodhidharma toi sen Kiinaan vanhoilla päivillään. (Dhyana (sanskr), chan (kiina), zen (japani), son (korea) = meditaatio)

Bodhidharman jälkeen opettajuus siirtyi vain yhdelle oppilaalle kunnes zenin kuudes kiinalainen patriarkka Hui-Neng jätti jälkeensä useita opettajia. Tänä aikana zen-buddhalainen opetus muutti muotoaan intialaisille tyypillisestä monimuotoisesta ja metafyysisestä esityksestä kiinalaiselle mielenlaadulle sopivaksi yksinkertaiseksi ja käytännölliseksi opetukseksi. Tuolloin zeniin sulautui taolaisia vaikutteita ja alkoi zenin kulta-ajaksi kutsuttu ajanjakso 800-1200 luvun Kiinassa. Tänä aikana elivät tunnetuimmat zen-mestarit, joiden tekemisiä ja opetuksia on kirjattu paljon. Syntyi myös koan-opetusmenetelmä.

Koska zen perustuu opettajan ja oppilaan pitkään suhteeseen, muovautuvat opetuksen muodot väistämättä persoonallisuuksien mukaan. Vasta aika näyttää, kuinka hyväksi jonkin tietyn opettajan tyyli osoittautuu. Suuret opettajat ovat perustaneet omia perimyslinjoja, traditioita tai "taloja" kuten Kiinassa sanottiin. Esimerkkejä näistä ovat Kiinassa alunperin syntyneet rinzai- (lin-chi) ja soto- (tsao-tung) traditiot. Niillä on sama päämäärä ja perusta, mutta hieman erilaiset harjoitusmuodot. Soto painottaa hitaasti kypsyvää ymmärrystä eikä yleensä käytä koan-harjoitusta. Rinzai painottaa kenshokokemuksen merkitystä ja käyttää koan-harjoitusta meditaation intensiteetin lisäämiseksi.

Kiinasta zen kulkeutui mm. Koreaan, Vietnamiin ja Japaniin. Esimerkiksi Japanissa on nykyään (1984) 21 000 temppeliä, 66 luostaria sekä 22 000 pappia. Länsimaihin zen on levinnyt vasta tällä vuosisadalla. Ensimmäiset zen-opettajat muuttivat USA:han ennen toista maailmansotaa. Myöhemmin useat länsimaiset kävivät opiskelemassa zeniä kaukoidässä ja toivat opetuksen mukanaan. Heidän joukossaan oli mm. useita katolisia munkkeja.

Puutarha Nanzen-jin luostarissa
Zen vaikutti kaukoidän taiteisiin kuten runouteen ja maalaustaiteeseen. Zenistä vaikutteita ottaneissa taiteissa näkyy pyrkimys turhan pois jättämiseen. Tämä koskee myös henkilökohtaisia pyyteitä ja tietoisia tavoitteita itse suorituksessa. Esimerkiksi kalligrafian mestari valmistelee välineensä keskittyneesti ja saattaa odottaa liikahtamatta puoli tuntia. Sitten hän tarttuu siveltimeen ja teos syntyy hetkessä.

Japani eli satojen vuosien ajan jatkuvaa sisällissotien aikaa. Samurait eli ammatisotilaat ryhtyivät käyttämään zen-harjoitusta voittaakseen kuolemanpelon sekä pystyäkseen herpaantumattomaan kokonaisvaltaiseen keskittymiseen. Myös hallitsijat ajoittain tukivat zen-buddhalaisuutta samuraiden maailmankatsomuksena. Tästä syntyi yhteys zenin ja japanilaisten kamppailulajien välille.

Aiheesta voi lukea D.T. Suzukin kirjoista (esim. "Zen and Japanese Culture" ), Trevor Leggett:"Zen and the ways", Kenneth Kraft:"Zen, Tradition and Transition" tai Eugen Herrigel:"Zen ja jousella ampumisen taito".

http://www.zazen.fi/hzc.ht..m