IRC-Galleria

Oletko ikinä ollut rakastunut niin paljon/
Että olisit toisesta halunnut itselles miehen/
Kunnon miehen joka rakastaa ei petä/
Jonka kanssa tuntuu siltä ettei tarvi enää ketään/
Sydämen ympärillä kytee silti salaa vihaa/
Joka tekee susta suuremman kun vaan verta ja lihaa/
Paholaisen joka tarpeen tullen kaikki voittaa/
Kaikki jotka yrittää suhdettanne vahingoittaa/
Mutta alkaa tuntuu siltä siitä huolimatta mitä teet/
Saat aina toiselle vaan silmäkulmaan kyyneleet/
Ja kaikki minkä puolesta taistelit loppuun asti/
Ei mikään auta kasvojasi peittää pelon maski/
Etkö sä nää mitä tapahtuu aika havahtuu/
Ei mikään enää tuu parantuu kaikki tunteet halvaantuu/
Ja kaatuu Kaikki mitä pidit hengissä/
Kurottaminen finaaliin on vain kiinni senteistä/

Kun mä täältä lähen niin älä sure suotta/
vaan ääneni tuut kuuleen vielä monen monta vuotta/
Kunhan tiedät että sua katselen pilvistä/
Hymyäsi katson aina sun omista silmistäs/

Muutkin hymyileesiis hymyile säkin/
Jos tekee mieli itkeä niin itke äänin vähin/
Ei tunteet sulta kuolis vaik mut tunnet ja kuolisin/
Mut voitas alottaa alust Jos anteeks pyyntöni huolisit/



Älä tuu mua häiritseen nyt kulta pieni/
Sä tiesit että tää menee tähän Eiks nii sä tiesit?!/
Mut älä nytten puhu mulle kun mä skriivaan riimejä/
En mä oikeestaan ees sanoi tee ne tekee itse itsensä/
Mut sä pidät niitä vitseinä siks sä aina alat riidellä/
Etkö sä nää mä oon kiireinen ei mul oo aikaa kiitellä/
Mistään mitä oon saanu et säkään koskaan/
Oo kiittäny mua siks mykkäkoululla tän kostan/
Sen jälkeen vaimo jättää huoneen lyöt nyrkillä pöytään/
Tiedät ettet koskaan tuu samanlaista naista löytään/
Silti mikä teitä mättää mikä teitä stressaa/
Mikä saa teidät toista läimäyttään aina uudestaan/
Elämäsi kehtoa keinutat sä vaan itse/
Sun oma kätes omaa maailmaasi hallitsee/
Kuhan pidät huolen ettei viha sua kahlitse/
Däämn mä oon hullu ja tiedän apua tarvitsen/

Mä oon nähny unta jossa vaimon tuuppan kalliolta/
Mutten kertonu oo mitään parempi vaan vaiti olla/
Sitten toinen uni jossa vaimoo hakkaan kirveel/
Se huutaa ja kirkuu se kuulostaa hirveelt/
Hirveit painajaisii nää jotka aina vaanii/
Vaanii vaanimistaan kunnes näkee avuttoman saaliin/
Se saalis oon minä joka tästä kärsii/
Ja omat tempaukseni nyt mun elämääni järsii/
Sä oot luvannut että kaikki tulee muuttuun/
Mutta joka vitun kerta samaan pisteeseen tää juuttuu/
Katsot lipaston pääl olevaa valokuvaasi/
Ja kuiskaat "kun lähdet ota se mukaasi"/
Kävelen peilin eteen ja voisin vaikka vannoa/
Et nää seinät puhuu mä kuulen niiden sanovan/
Sul on viel mahdollisuus korjata kaikki/
Vielä mahdollisuus ennenkun tää lanka on katki/
Tämä päivä on ainoo siis korjaa virheesi/
Mene vaimosi luo ja pyydä anteeksi/
Ja mä kävelen makuuhuoneen oven aukaisen/
Näen vaimoni katseen hyvin kaukaisen/
Surulliset silmät jotka jälleen hiljaa itkee/
Nyt on muututtava ja mä laitan tälle pisteen/
Huone pimeänä vain vanha pöytälämppu päällä/
Aikaa ei voi enää kääntää joten käytän ääntä/
Pyydän anteeksi kaikesta mitä oon tehny/
Ja tiedän että tää on liian pitkälle jo menny/
Otan tilanteen täysin haltuuni/
Myönnän rakkauteni otan mikin käteen avaan suuni/

.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:

Kiitollinen elämälle siitä että rakastuin ja oon saanut rakastaa niin kaunista ja ihanaa naista, niin ulkoisesti kuin luonteeltaankin ihanaa.
Itselleni taas hirveän vihainen siitä että en kohdellut häntä tarpeeksi hyvin ja sekoilin liian monta kertaa. Rakkaus on voima joka maailmaa liikuttaa ja se johti kaks varsin erilaista ihmistä yhteen, enkä tunne kuin suurta rakkautta häntä kohtaan.

Uskalsin hyväksyä sen mitä haluan (elämän kestävän kumppanuuden) ja luottaa vasta suhteen loppupuolella ja silloin olin jo tehnyt asioita, virheitä joita kadun katkerasti jo liikaa. Kaikki se epävarmuus joka ne synnytti kuitenkin katosi kun hyväksyin mitä haluan, kun pystyin luottamaan täysin toiseen ja se toi tyyneyden, eräänlaisen kohtalonuskon siis. Mä uskon että me oltiin/ollaan jotenkin tarkoitetut toisillemme, mä nimittäin rakastuin ihan mielettömästi. Mä en edes pysty harkitseen uutta suhdetta koska mun tunteeni on edelleen niin vahvat siihen naiseen. Oon vaan itkenyt, ryypännyt ja ikävöinyt kaikki päivät ja yöt. Varsinkin silloin oon itkenyt paljon kun oon miettinyt (ja katunut) omia pahoja tekojani ja miltä hänestä on täytynyt tuntua. Katumukseni määrää ei voi sanoin kuvata, sanat eivät riitä siihen, mutta kyynelistäni rakennan pian valtameren, ne kertokoot katumuksestani ja rakkaudestani.


Voisinpa siirtyä ajassa taakse päin aina kesäkuun toiseen päivään asti ja elää kaiken uudestaan ja tehdä asiat paremmin, käyttäytyä jalommin ja oikein. Niin että pieninkään särö ei rikkoisi mahdollisuutta onneen ja ELÄMÄÄN. Inhoan sitä kuinka totinen/herkkä välillä olin sen sijaan että nauraisin, kuten nyt tekisin niille samoille asioille. Että sellainen tilanne oli mulle hiukan vieras ja siksi totuttautuminen vaikeaa ja herkkyyteni oli välillä myös huonokin asia, loukkaannuin liiankin helposti. Vaikka olisi pitänyt vain hymähtää tai naurahtaa, kuten nyt tekisin jos saisin elää sen kaiken uudestaan, uuden mahdollisuuden.

Mutta niitä elämä ei tarjoa, kaikista virheistä joutuu maksamaan ja lopulta jää yksin, vain sydänsuru seurana... ja pullo joka tarjoaa hetken unhoituksen sielua repivästä tuskasta...
Kun rakastaa, mutta nähdä ei saa rakastaan, koskaan.

Ei kukaan riitä yksin itselleen, ihan jokainen tarvitsee elämänkumppanin jonka kanssa kulkea käsi kädessä yhteistä polkua. Välillä yhdessä solmussa ollen ja toisten taas penkillä hellästi halaillen ja pusutellen. Mä olen niin henkisesti solmussa yhteen naiseen kuin vain mahdollista on, tällä hetkellä se sattuu, mutta jonain päivänä ollaan vielä ihan lähekkäin solmussa, niin kuin ennen...

Me ollaan erottu jo ties monta kertaa ja aina palattu takaisin yhteen, koska me kuulutaan yhteen.
Jokin voima meidät johti yhteen ja hyvä niin. A sydän M, koska sydämeeni on kaiverrettu erään naisen kuva, eikä se sieltä katoa koskaan.

Se on tää skorpparien biisi.
Sitä kuunneltiin tiistaina kun oltiin meses ja sitten puhuttiin vielä puhelimessa.
Mulle oli tärkeetä että sain taas kuulla rakkaan äänen, vaikka erossa vielä ollaankin.:)

Scorpions - Love Will Keep Us Alive


http://www.youtube.com/watch?v=nzDY1Z0EPH0

"When I Look At You
I Can See The Sadness In Your Eyes
In These Desperate Times
We Get Pushed And Shoved From Every Side

I Can't Love You If You Won't Let Me
Can't Touch Me If You Don't Try
I Can Feel You
I Know That You're Ready To Take It To The Other Side

Love Will Keep Us Alive
Let's Make The Moment Right
It's Now Or Never
Love Will Keep Us Alive
Even The Darkest Night
Will Shine Forever
Love Will Keep Us Alive
Love Will Keep Us Alive
Love, Love Will Keep Us Alive

When You Walk Away
There's An Empty Feeling In My Mind
As The Days Go By
We Get Caught Up In Our Separate Lives

If You Need Me
You Know I'll Come Running
Right To You
Just Give Me A Sign
I Won't Leave You
We'll Make It Together
And Take It To The End Of Time

Love Will Keep Us Alive
Let's Make The Moment Right
It's Now Or Never
Love Will Keep Us Alive
Even The Darkest Night
Will Shine Forever
Love Will Keep Us Alive
Love Will Keep Us Alive
Love, Love Will Keep Us Alive

Oh, I've Got A Lot Of Loving To Show You
You Know I'd Never Want To Control You
I Only Want To Be By Your Side

I Can't Love You If You Won't Let Me
Can't Touch Me If You Don't Try
I Can Feel You
I Know That You're Ready To Take It To The Other Side

Love Will Keep Us Alive
Let's Make The Moment Right
It's Now Or Never
Love Will Keep Us Alive
Even The Darkest Night
Will Shine Forever
Love Will Keep Us Alive
Love Will Keep Us Alive
Love, Love Will Keep Us Alive
Love Will Keep Us Alive
Love Will Keep Us Alive
Alive
Love Will Keep Us Alive"

No, nainen oli laittanut mulle torstai-iltana viestejä että ei halua enää olla mun kanssa, hyvin vakuuttavia sellaisia. Perjantai iltana sit sovittiin, mut myöhään yöllä jutut meni taas riiitaisiksi ja yritin häntä tyynnytellä. Viimeisin viesti oli sit hiukan loukkaava ja mikä pahinta, niin vedin siitä sen johtopäätöksen että sen seuraava viesti olisi taas tyyliin hae kamas ja painu vittuun mun elämästä. Halusin myös nukkua, olin känniskin ja siksi suljin luurin. Aamulla sitten heräsin kovaan hedariin, otin buranaa ja jatkoin nukkumista. Ennen kauppojen sulkeutumista sitten lopulta nousin ja kävin vielä ostoksilla.
Pelkäsin että puhelimessani tai mesessäni mua odottaa viesti jossa nainen kertoo jättävänsä mut enkä uskaltanut avata niitä, tunsin myös itseni väsyneeksi ja menin takaisin nukkumaan vain hetken pelattuani. Sunnuntaina sitten heräsin vasta yhden aikaan iltapäivällä, vietin aikaa netissä, kävin kaupassa ja lopulta hiukan ennen kahdeksaa avasin ensin puhelimen ja sitten myös mesen.


Miksikö sitten odotin ennen kuin avasin puhelimen ja mesen? Suurin syy oli pelko ja halu välttää surua ja stressiä. Pelkäsin että nainen jättää mut ja pelkäsin sitä sydänsurua, masennusta ja stressiä minkä siitä saan. Viimeisin viesti häneltä perjantai/lauantaiyönä kun oli niin pahaenteinen.
Uskoin että seuraava viesti olisi vielä pahempi ja olin niin väsynyt että en uskonut jaksavani sitä enää kestää, en siinä tilassa. Halusin siis suojella itseäni, olin liiankin pessimisti sillä hetkellä ja väsymys myös saneli valintaani. Sunnnuntaina taas aloin pelätä yhä pahemmin luurin ja mesen avaamista ja vasta kaupasta tultuani sen lopulta avasin. Tämä johtui myös osittain siitä että tuntui kuin nainen hallitsiisi kaikkea suhteessa. Hän valitsisi haluaako hän enää jatkaa ja lopettaisi vähäisimmästäkin syystä, siksi en uskaltanut sitä avata. Väsyneenä en uskonut kestäväni sydänsurua, tai ainakin mahdollisuuteni kestää sitä olisivat huonommat kuin muuten.
Henkinen väsymys siis ohjasi minua, olin myös hiukan masentunut. Ja tähän väliin sanottakoon että olen kärsinyt monen vuoden masennusjakson elämässäni jolloin jaksoin vain valittaa asuntoni lattialla ja aina joskus se palaa yllättäen. En ole vahva, olen vieläkin toisinaan hyvin heikko.

Pelko siis ohjasi minua ja nyt olen menettänyt elämässäni kaiken...
Pelkäsin turhaan silloin kun olisi pitänyt olla rohkea ja se sai minut sulkeutumaan lähes kahdeksi päiväksi ja sinetöi kohtaloni.

Eli puhelin, mese ja irc-gallu oli kaikki kiinni lähes kaksi päivää, tarvitsin sen lauantain ja sunnuntaista suuren osan että sain lepäillä ja parannella syysväsymystä. Mutta myös miettiä niitä asioita jotka kultani mulle kertoi jotta suhteestamme tulis vielä parempi ja toimivampi. Miettiä niitä omia reagointitapojani, käytöstäni, tekemiäni virheitä ja muuta semmoista jotta niitä ei enää vastaisuudessa tule.
Ja niitä ei tule, siitä olen varma.
Miettiä täytyy niitä yksin tai seurassa eli jutella vielä enemmän kultani kanssa ihan kaikesta.
Itse mä olen siis valmis kaikkiin asioihin, sopeutumaan ja myöntymään mihin tahansa jotta suhteemme vois jatkua. Olemme jo voiton puolella, uskon jatkuvuuteen, koska tuskin mitään semmoista juuri enää tulee mikä voisi tämän särkeä. Kunhan vain uskomme rakkauteen ja näytämme sen joka päivä toisillemme.:)

Ja ennen kaikkea hänelle mä tahdon vielä antaa erään sormuksen rakkauden ja uskollisuuden merkiksi.

Pyörin vain sängyssä saamatta unta. Muistot tulvivat mieleeni siitä kuinka vielä alle viikko sitten jaoimme täälläkin kultani kanssa saman pienen vuoteen kämpässäni ja muuta emme tarvinneetkaan, meillä oli kaikki mitä tarvitsimme, toisissamme. Tämä oli piilopaikkamme, pieni rakkauden pesämme jossa kietouduimme toisiimme.

En koskaan tule lakkaamaan rakastamasta ja kaipaamasta tuota naista, ketään korviketta en huoli tilalle, mieluummin sitten yksin kuin korvikkeen kanssa. Minulla on yksi häneltä saamani lahja ja sitä kannan elämäni loppuun asti, muistellen elämäni parasta aikaa, suhdetta joka perustui aitoon rakkauteen ja välittämiseen, rakastumisen tunteeseen.

Olen ollut monissa suhteissa elämäni aikana, niin lyhyemmissä kuin pidemmissäkin, ihan yhden illan suhteista paljon pitempiin, mutta usein vain jostain suhteessa olemisen halusta tai välttämättömyydestä, mutta en kokenut sellaista tulista rakastumista ennen kuin nyt.
En edes tiedä millä hän minut huumasi?
Kauniilla silmillään, lumoavalla hymyllään, tuoksullaan vai millä?
Rakastuin kuitenkin päivä päivältä vahvemmin tuohon naiseen, enkä voinut tunteilleni mitään, niitä kun ei voi padota. Hän on paitsi niin kovin erilainen niin kuitenkin myös tarpeeksi samanlainen kuin itse olen, olemmekin kuin kaksi palaa jotka sopivat yhteen. Itse olen useimmiten rauhallisempi ja harkitsevaisempi ja hän räväkämpi ja itsevarmempi. Mä ehkä hiukan tunteellisempi, hiukan haaveilevakin välillä ja hän taas pyrkii harmoniaan, tasapainoon lähes kaikessa. Yhteistä on halu saada tunteille täyttymys ja vastakaiku sekä tietynlainen maanisuus, hulluus, intohimoisuus ja pikku koheltaminenkin. Rentous, suurpiirteisyys ja suhteellisuudentaju ovat myös meitä yhdistäviä asioita, emme yleensä stressaa turhista kuten jostain pikkuasioista.
Ja vieläpä arvomaailmakin on hyvin samanlainen meillä.
Paljon siis samaa meissä.:)

Varsinkin nyt pimeiden syys-iltojen tultua sitä kaipaa ihmistä vierelleen, kultaansa.

Mietin juuri että jos joku puhuu rakastavaista ihmistä vastaan hänen kullalleen, mustamaalaa sitä, niin kuinka väärin hän silloin tekeekään. Silloin hän ei ymmärrä miten arvokas asia rakkaus on, tai ei ole itse koskaan rakastanut. Ja toivon että joskus sellainenkin tajuaa rakkauden olevan se ainoa asia elämässä millä on loppupeleissä merkitystä. Kaikki muu on vain jotain oheistuotetta elämässä, rakkaus on se tärkein asia.


Mä itse kun huomaan parin suutelevan, jopa hiukan mielestäni epäsopivan, niin saatan ajatella että mitähän tuokin nainen/mies tuossa toisessa oikein näkee? Mutta en voi koskaan tietää niitä tunteita mitä siinä naisessa/miehessä herää heidän halatessaan tai suudellessaan. Vain nähdä sen rakkauden ulkoisen ilmauksen, halauksen tai hellän suudelman. En voi kuitenkaan tietää tai arvioida mitenkään heidän rakkautensa ihanuutta tai määrää. Tai arvioida sen kauneutta ulkoa päin, koska silloin arvioni olisi vain tyhmä pinnallinen arvio. Rakkaus on juuri niin kaunista kuin sen rakastuneet kokevat, heidän todellisuutensa on todellisempi kuin jonkun ulkopuolisen tyhmä, pinnallinen, ulkoinen arvio parista tai toisesta heistä.

Jos itse en pidä jostain ihmisestä, niin en silti tuomitse hänen ja kultansa rakkautta. Enkä lähtisi koskaan puhumaan rakastavalle ihmiselle hänen kultaansa vastaan, silloin tekisin nimittäin todella tyhmästi ja väärin. Ja ennen kaikkea ilkeästi.

oli aivan mahtavan upee festari!! kiitti ida ja minja ja kaikki stadilaisista lähtien!!
ja lassi majoituksesta

The sounds ehdottomasti paras tai crash pääsee aika hyvin samoihin perjantaina disturbed ja slipknot!! 19 keikkaa nähtiin

Maija Vilkkumaaki oli ihan hyvä:D

En pysty noihin silmiisi enää katsomaan.
Se liikaa mua kaikesta muistuttaa.
Niistä hetkistä jotka vierelläsi vietin, joina syliisi minut suljit.
Miksi kaipaan niitä aikoja?

Siitä jo aikaa on kun erottiin, miksi siis mietin sua yhä niin? :'/