IRC-Galleria

Syyllinen? Syytön?Syyllinen? Syytön?Syyllinen? Syytön?Syyllinen? Syytön?

Vuosi taakepäin siitä tämä kaikki tuska ja suru alkoivat

Se päivä alkoi samallalailla kun kaikki muutkin päivät. Minä heräsin, söin aamupalan ja katsoin tvtä.
Tein kaikkea mitä yleensäkkin tein. Illalla tvstä tulisi Tyttö sinä olet tähti leffa ja minä suunnittelin että katsoisin sen enkä menisi yhtään minnekkään.

Sain kuitenkin 15-16 aikaan puhelun joka muutti täysin suunnitelmani ja täysin koko loppu elämäni. Jos olisin sen tienny muutavan tavallisen päivän karmeaksi painajaiseksi, en olisi sanonut kyllä kysymykseen joka minulle esitettiin sinä iltana.

Se alku ilta jonka sain olla kanssasi oli mahtava. Sinä nauroit, sinä puhuit ja mikä tärkeintä sinä elit. Meillä oli hauskaa. Ihmettelit miksi olin sähly pelissä niin hiljaa, mutta se johtui siitä kun sinulla oli niin paljo asiaa ja olit niin innoissasi kertoessasi sitä että minä nautin siitä hetkestä ja kuuntelin sinua.
Ulkona sää oli huono. Lunta satoi satoi ja satoi. Ne pienet hiutaleet muodostivat kauniin valkoisen lumi peitteen ympärillemme. Sitä lunta oli sellaisessakin paikassa missä sitä ei tarvisi olla.

Kaikki kävi niin äkkiä. Yhdessä hetkessä olit vierelläni ja toisessa hetkessä olit poissa.
Sen päivän jälkeen mikään ei ollut niinkuin ennen.. Kaikki muuttui.
Pauliina oli pieni ihminen mutta toi niin paljo rakkautta, iloa ja lämpöä kaikkille.
Hänellä on kuitenkin iso paikka sydämmessä aina.

Kyyneleet valuu taukoamatta pitkin poskipäitä. Ikävä raastaa sydäntä.
Kauhea ikävä on. Kaipaisin sinun rutistusta ja että sanoisit ^iida kaikki on hyvin^

Lepää rauhassa Ystävä Kia- Pauliina Höri <3

Mä olen niin ylpeä itsestäni.. Oon kliinannu ja puunannu mun huoneen
lattiasta kattoon.:) Näytti siltä ku atomipommi ois räjähtäny täällä, mutta nyt vois vaikka syödä lattialta. Niin puhdasta täällä nyt on.
Ja järkytykseksi huomasin että huoneessani on yksinäinen hiimaaja hyttynen, mutta valitettvasti sen lento päättyy kunhan vaan saan sen ensin kiinni.

Kohta on vuosi menny mutta kuitenkin suru ja tuska on edelleen mukanani.

Lumi tuli mut se pois jo suli :)
tulis jo kunnon talvi että pääsisin pulkkamäkeen :)

minuutit muuttuvat tunneiksi ja tunnit päviksi. Päivät viikoiksi ja viikot kuukauksiksi.
Kyllä aika menee nopeasti ,mutta kuitenkin tuntuu kun kaikki oisi tapahtunu vasta eilen.
Olin tänään koulussa. Oli pakko lähteä pois koska musta tuntu väärältä katsoa ku ihmiset hymyilee ja nauraa. Itseä ahisti niin kamalasti.
Kävin koulun jälkeen myös haudalla sytyttämässä kynttilän ja viemässä kukan.
Ikävä on niin sydäntä raastava. Kaipaan kaikkea sinussa.
Mitä enenmmän aika menee eteenpäin sitä enemmän kaipaan pauliinaa.

Vaikka hymyilen ja nauran se ei meinaa että en kaipaa.

Pauliinan kanssa niin monta yhteistä muistoa. Oli ylämäkiä ja oli alamäkiä, mutta kaikesta niistä selvisimme yhdessä läpi. Paitsi viimenen koettelus mihin meidät laitettiin, siitä minä joudun yksin jatkamaan matkaa. Voi kun asiat olisivat tosisin. .


In my dreams
I'll always see you soar
Above the sky
In my heart
There always be a place
For you for all my life
I'll keep a part
Of you with me
And everywhere I am
There you'll be
And everywhere I am
There you'll be

Ikävä on kauhea. Luin justiinsa läpi noita paukun muisto yhteisöön kirjotettuja juttuja.Kyyneleet vaan virtas pitkin poskia.

Ajoin tänään ekaa kertaa kolarin jälkeen sitä nykabin tietä. Se tunne mikä oli koko ajan siellä ajaessa oli ihan kamala. Muistot siitä viimesestä reissusta paukun kans nousi mieleen.Se matkan aikana sain kuulla sun naurun ja nähdä sun hymyn.Meillä oli mukavaa kunnes se tapahtui.

Tämä tunne mikä mun sisällä on, on ihan kamala. Se ei vaan lähde kulumallakaan pois. Vaikka en puhu kolarista koko ajan, niin se ajatus ,se kuva siitä on koko ajan päässä.

Pauliinaa mulla on niin kamala ikävä.Mä niin haluaisin kiivetä tikapuita pitkin taivaaseen ja hakea sen takaisin. Sitten kun saisin sen takas en enään IKINÄ päästä paupauta menemään. Mä tiedän että sä oot täällä meidän joukossa edellen vaikka me ei sua nähä. Sä halaa meitä vaikka me ei sitä fyysisesti tunneta, sä lohdutat meitä vaikka ei sun sanojasi kuulla. Mä tiiä että sä suojelet ja varjelet kaikkia meitä sun rakkaita, koska sellanen sä oot.

Kuinka kauan kestää käsittää että sä oot poissa? en vieläkään voi ymmärtää.

25.11.2007 se on mun elämäni kamalin päivä. päivä jota en koskaan tule unohtamaan. Päivä jonka tapahtumat kulkevat mukana koko elämäni ajan. Päivä jolloin sydämmestäni irtosi pala. Päivä joka muuttin minun ja monen muun elämän. Päivä jolloin minä ja moni muu menetti Pauliinan joka oli niin suunttoman rakas ja tärkeä kaikille.
Lepää rauhassa :'(

<3 <3 <3 <3

Nuku pikkuinen, nuku tähti helmassa päivän paisteen.
Nuku pikkuinen, nuku lehti helmassa laakson varjojen.
Nuku pikkuinen, nuku virta helmassa meren tyrskyjen.
Nuku pikkuinen, nuku talvi helmassa kesän kukkien.

<3 <3 <3 <3

Justiin pääsin kotia.. Sattuu vähän joka paikkaan mutta luulin että olisin vielä kipeämpi.
No mutta nyt on tuoki leikkaus sitten ohi..
En saa kahteen viikkoon syödä mitään rasvasta eli ei pizza eikä mäkkkäri ruoka.. goodbye nami ruoka, tervetuloa kehiin vihannekset ja hedelmät..

Nyt mulla sitten on neljä reikää mahassa..Eli se meinaa neljä kaunista arpea lisää..

Nyt alkaa kahden viikon sairas loma..Meinaan vaan nukkua ja rentoutua..tai ainakin yritän..

Huomenna mulla on sappileikkaus..iik.. Vähän pelottaa ja jännittää.
En varmasti tuu nukkumaan yöllä yhtään ku perhosia on mahassa.

No mutta eiköhän se hyvin mene..

Vihdoin koitti se päivä mitä on kauan odotettu.KESÄLOMA ALKO.!!!!

Joka aamuna tämän puolen vuoden aikana olen herännyt
aamulla ja toivonnut herääväni kamalasta painajaisesta
mutta kuitenkin joudun taas palaamaan karuun totuuteen että tämä on totista totta.

Ikävä on niin kauhea että en tiedä mitä tehdä ja miten olla.
Voi kun sais vaan sut takas, niin en ikinä päästäis sua enään irti
Pitäisin susta kiinni kovaa.



<3
Kaikki maailmatkaan
Meitä ei vois koskaan
Erottaa toisistaan
Valovuodetkaan
Sä laulat mun korvaan
Pohjoistuuli kuiskuttaa
Mua seuraat päivin, öin
Enemmän sua ikävöin
Varjosi luoksein jäi

Vaikka olitkin vain hetken mun kanssain
Luonas sun mä oon vieläkin
Vaikka tämä välimatka onkin suuri
Lähelläin oot täälläkin
Vaikka olitkin vain hetken mun kanssain
Luonas sun mä oon vieläkin
Luokseni varjosi jäi
Nään sut mielessäin

Jos vielä voisin, sulle kertoo tahtoisin
Kuinka tärkee mulle on
Tää ystävyys loppumaton
Varjosi luoksein jäi
Varjosi luoksein jäi

Vaikka olitkin vain hetken mun kanssain
Luonas sun mä oon vieläkin
Tämä välimatka onkin suuri
Lähelläin oot täälläkin
Vaikka olitkin vain hetken mun kanssain
Luonas sun mä oon vieläkin
Luokseni varjosi jäi
Nään sut mielessäin

Osa susta säilyy täällä
Vaikka ootkin niin etäällä
Etsin sua ja suljen silmät kii
Ja siinä eessäin oot

Vaikka olitkin vain hetken mun kanssain
Luonas sun mä oon vieläkin
Luokseni varjosi jäi
Nään sut mielessäin

<3


Kaipaan sua :'(