PIMEÄ PÄIVÄ
Ehkä olen menneisyyttä,
haluat minut jo unohtaa.
En löydä itselleni tulevaisuutta,
elämäni täältä vain katoaa.
En tiedä mihin tien johtaa,
pimeys ylläni tihenee.
Tämä päivä on kuin eilinen,
kirkkaus silmistäni pakenee.
Miksen voi enää palata,
siihen vanhaan onnellisuuteen?
Tämä tunne minut vie vain,
siihen kylmään todellisuuteen.
Joka hetken uudestaan elän,
en herää unestani milloinkaan.
Tumma varjo yksinäisyyden,
sinun jälkeesi luo verkkoaan.
Mihin ovat kadonneet,
kaikki turvalliset polut?
Ajatuksissani yksi kysymys;
olenko jo kuollut?
Sininen taivas pilviin peittyy,
pisara kasvoilleni putoaa.
Käännän kasvoni taivaisiin,
sade synkän mieleni puhdistaa.
En tänään enkä huomenna,
mutta ehkä vielä joskus,
nousen takaisin siivilleni,
näen kauniin auringonlaskun.
Uusimmat blogimerkinnät
- Uni. 28.01.
- Tällasta ajattelin laittaa seuraavaan enkun... 21.01.
- Taisin olla väsyny. 02.11.
- Tuli taas fiilisteltyä yks ilta tuolla jossain.. 18.10.
- Pyysin vihjesanaa tai asiaa josta lähteä... 10.10.
- Pyhä-Luosto -reissulta inspiraatio, tässÃ... 03.10.
- Runoiluilta, viimeistelin ja kirjoittelin pari li... 23.09.
- Joskus elämä vain on sekaisin, kuten nyt.... 09.09.
- Jotain turhaa tekstiä taas. 31.08.
- Ja taas yks omasta mielestä onnistunu ki... 25.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2007 (2)
-
▼
2006 (10)
- ▶ marraskuu 2006 (1)
- ▶ lokakuu 2006 (3)
- ▶ syyskuu 2006 (2)
- ▶ elokuu 2006 (2)
- ▶ kesäkuu 2006 (2)