IRC-Galleria

Ärsija

Ärsija

sit mä menin niinku diudiudiu

Bleak - What you areKeskiviikko 15.09.2010 21:26

http://www.youtube.com/watch?v=gXmO6iu4pXY

Well, they don't see me all that well
As far as I can tell
They're just blinded by their own beliefs
About me
Couldn't even stop and think awhile
Whoa, that you just might be wrong

Can't save you now
I can say it now
Sad to see you sleep around
You still won't settle down
I think we all can say it loud
What you're all about and
What you are...

Whoa

It's so typical today
Oh, the way that she behaves
Like she don't know how to be herself
By herself

So afraid of being left out
Left outside of the crowd
'Cause she got nothing inside


I can't save you now
I can see it now
Sad to see you sleep around
You still won't settle down
I think we all can say it loud
What you're all about and
What you are...

Now you are so afraid
That you might not fit their game
So you start to change
But you'll never feel the same

Don't start just to say
That it's more than you can take

Can't save you now
I can see it now
Sad to see you sleep around
You still won't settle down
I think we all can say it loud
What you're all about and
What you are (3x)
What you are...

I can't save you now (3x)
You will never feel the same
The cause is more than you can take
You will never feel the same
Because it's more than you can take

Turkissaa turkissaaaaLauantai 17.07.2010 12:52

Raippa läähtee Kaiteen kaa Turkiinnnn!!! <333 jiiiihaaa! olen himppasen innoissani! vähän kyl jänskättää kun eka matka ihan kahden! UUUUUjEEE!

OOOOON NIIIIIN INNOISSANI!!!

tuli tippa linssiinTorstai 27.05.2010 14:20

Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle.
Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan.
Ajattelin itsekseni: 'Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä? Taitaa olla varsinainen nynny.'
Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle, pippaloita ja
jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani.
Hetken päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti.
He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan.
Hänen silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon.
Hän nosti päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.
Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse. Hän ryömi ympäriinsä, etsien lasejaan, kyynel silmissään. Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin: 'Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen.'
Hän katsoi minuun ja sanoi 'kiitos', hymyillen leveästi.
Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.
Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui.
Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin häneltä,
miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme.
Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa.
Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen kirjoista.
Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa.
Hän vastasi myöntävästi.
Pyörimme samoissa porukoissa koko viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan,
sitä enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.
Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa kanssa.
Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat muskelit.
Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.
Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit.
Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot jalkapallostipendin turvin.
Opiskelisimme eri paikkakunnilla, mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.
Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja nimittelin häntä nynnyksi.
Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä.
Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.
Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan.
Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen. Olin joskus kateellinen.
Tuli se suuri päivä.
Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten läimäytin häntä selkään ja sanoin:
'Kuule, hyvin se menee!'
Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: 'Kiitos.'
Hän ryki hieman ja aloitti puheensa. 'Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista. Vanhempia, opettajia,
sisaruksia, valmentajiakin kenties... mutta ennen kaikkea ystäviä.
Seison tässä sanomassa teille, että paras lahja, minkä voi toiselle
antaa, on olla hänen ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan.'
Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä, jolloin ensi kertaa tapasimme. Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna. Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja
ottanut kaikki tavarat mukaansa, ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä keräämään niitä koulusta jälkeen päin. Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili. 'Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni pelasti minut tekemästä jotain kamalaa.'
Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään heikoimmillaan.
Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden syvyyttä.
Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan suuntaan.
Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) Voit kopioida tämän viestin päiväkirjaasi, jolloin muutkin voivat lukea tarinan
2) Voit olla kopioimatta tarinaa päiväkirjaasi ja toimia ikään kuin se ei olisi vaikuttanut sinuun mitenkään.
Kuten huomaat, minä valitsin vaihtoehdon numero 1.
> 'Ystävät ovat enkeleitä, jotka nostavat meidät takaisin
jaloillemme silloin, kun siipemme eivät enää pysty muistamaan, miten lennetään

Hyvää huomenta!Torstai 25.03.2010 08:41

Ja näkemiin!

KOULU kutsuu ahkeria opiskelijoita!

miten on taas oikeesti?Perjantai 19.02.2010 12:46

Ai taas on jokin korjaus menossa galleriassa... Onk tää oikeesti näin tärviöllä? Voihan veljet!

Treffi-ilmoitus...Sunnuntai 10.01.2010 22:50

Eli kirjoita treffi-ilmoitus itsestäsi ohjeiden mukaan, pidä hauskaa!
- ota nimeksesi 2.nimesi ja lähimmän naapurin sukunimi
- asuinpaikaksesi kaupunki, jossa viimeksi kävit junalla
- iäksesi äidin ikä
- ammatiksesi isän ammatti
- harrastuksiin ne harrastukset , joita et ikinä voisi harrastaa / joista et pidä!
- lasten lukumääräksi se, montako lävistystä sinulla on (kaikki korvakorut lasketaan).
- hiusten väriksi tämän hetkinen paidan väri
- silmien väriksi tämän hetkinen housujen väri
- musiikki genre jota et siedä
- lempiartistiksi tyyppi, kenen biisin kuulit viimeksi

Hei,

olen Leena Prinssi, 50v. ja asun Turussa. Minulla on lilat hiukset ja punaiset silmät. Olen insinööri ja suunnittelen teollisuushallien ynnä muiden vastaavien ovia.

Harrastan räppäystä, ratsastusta ja cheerleadingia. Minulla on kolme lasta. Kuuntelen enimmäkseen räppiä. Lempiartistini on Jouni Hynynen.

//Ja tää on muuten ihan oikee ilmotus, et äx dee!!
Vai voisiko olla kyseessä ehkä kahden ihmisen välinen sopimus yhdessä olosta ennen avioliittoa? Ja jotkut eivät ikinä mene avioon, koska se on kuitenkin vain pala paperia, ei se kaikille ole tärkeää, sehän on niin sanotusti muodollisuus.

Olen possu!Tiistai 08.12.2009 14:58

Sainkin sellaisen nöfrokotteen... nyt sattuu... EI OLE KIVAAA!!!
Odotin vuoden! VUODEN! Sitä että Puoliverinen prinssi ilmestyy. Nyt en voi sanoa muuta kuin että itken verta.

Leffa oli niin huono. Tietysti kaikki kohtaukset oli näytelty hyvin ja muutenkin elokuva oli hyvin tehty. MUTTA kaikki tärkeät asiat Taikaministeri, Bill, Fleur, Ronin vanhempien käynti sairaalasiivessä, taistelu kuolonsyöjien kanssa, Billin "raatelu", missä oli sota?????... Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Kaikki oli jätetty pois.

Miten ihmeessä seuraavan elokuvan voi aloittaa kun Billistä ja Fleurista ja heidän häistää ei ole puhuttu vielä mitään. Seuraava kirja kun alkaa sillä että Bill ja Fleur menevät naimisiin. Kuka idiootti näitä elokuvia tekee??????? Siis onko kyseinen henkilö sattunut lukemaan näitä kirjoja, IKINÄ?

Jokaikinen kerta saan pettyä, joka ikinen kerta saan huomata ettei se joka näitä elokuvia tekee tiedä tästä asiasta mitään. Edellinen HYVÄ Harry Potter -elokuva oli ENSIMMÄINEN!!!! Huomatkaa ENSIMMÄINEN! Ja nyt kyseessä oleva elokuva sattuu olemaan KUUDES! En tiedä otanko asian liian vakavasti, mutta olen lukenut kirjan niin monta kertaa että osaan sen jo melkein ulkoa, niin miksi? MIKSI? Miksi joku joka ei ymmärrä fanien näkökulmaa asiasta tekee näitä elokuvia? Jos viimeinen... JOKA MUUTEN TEHDÄÄN KAHDESSA OSASSA! ...olisi viimein näiden vuosien fanittamisen arvoinen, kun siihen voidaan KUULEMMA kuvata tarkasti KAIKKI Harryn ja muiden toiminnat jotka tapahtuvat viimeisessä kirjassa.

Ei siis ole mitään ongelmia taas! Dx Miksi nämä elokuvan tekijät kiusaavat minua näin paljon!