Uusimmat blogimerkinnät
- hmn 23.03.
- Kuutamo 04.10.
- Meikän uusi rakkaus Smoothiet :) 21.08.
- Dreams are for the dreamers 29.06.
- Tuntuu ihan keväältä 09.02.
- 2014 07.01.
- :) 10.08.
- shhh 25.04.
- useless girl 02.04.
- Eteenpäin 28.03.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2016 (4)
- ▶ 2015 (9)
- ▶ 2014 (17)
- ▶ 2013 (39)
- ▶ 2012 (45)
- ▶ 2011 (29)
- ▶ 2010 (39)
- ▶ 2009 (233)
-
▼
2008 (175)
- ▶ joulukuu 2008 (23)
- ▶ marraskuu 2008 (35)
- ▶ lokakuu 2008 (33)
- ▶ syyskuu 2008 (9)
- ▶ elokuu 2008 (9)
- ▶ heinäkuu 2008 (2)
- ▶ kesäkuu 2008 (4)
- ▶ toukokuu 2008 (3)
- ▶ huhtikuu 2008 (17)
- ▶ maaliskuu 2008 (8)
- ▶ helmikuu 2008 (19)
- ▶ tammikuu 2008 (13)
- ▶ 2007 (18)
Blogimerkintä
[Ei aihetta]Sunnuntai 26.10.2008 19:57
Katsoin juuri Factory Girl elokuvan. Elokuva kertoi Andy Warholin yhdestä "supertähdestä" Edie Sedgwickistä. Leffa oli taas kovin haikea ja haikeaksi sen varmaan teki se, että se kertoi oikeasta ihmisestä. Elämänkerralliset tarinat ovat minusta aina vain vaikkuttavimpia ja varsinkin jos ne sijoittuu tuonne 60-lukuun. Jotenkin sitä aikaa pidetään niin erilaisena ja sen ajan ihmiset ylistävätkin sitä aikaa, vaikka kuitenkin moni vaikkuttava nuori kuoli jo 27 vuoden ikäisenä. Itsekkin ihannoin tuota aikaa, pistää vaan jotenkin miettimään...Kuvassa ylhäällä Sienna Miller Edice Sedgwickinä ja alhaalla oikea Edie