Hänen ryppyinen sielu puki päälleni näkymättömän puvun, jota hän kutsui kuoleman puvuksi. Olisin tahtonut irrottautua puvusta, mutta se pysyi vankasti päälläni. Aloin tuntea, kuinka vartaloni jäykistyi ja muuttui kylmäksi sekunnin murto-osassa.
Havahduin, että katson jostain kaukaisuudesta elotonta kehoani. Tunsin oloni höyhenen kevyeksi. Huomasin, kuinka äitini suuteli otsaani, ja tunsin hänen kyyneleensä kasvoillani ohuena henkäyksenä. Koetin tarrautua äitini käteen, mutta äitini ei vastannut otteeseeni. Kehonikaan, ei tehnyt enää mitään, vaan joku outo tuuli liikutteli minua. Olin näkymätön, mutta näkyvissä. Silti tunsin jotain suurempaakin suuruutta, jota koskaan eläessäni en ollut tuntenut. Se olisi kuin olisin kävellyt uneni läpi äärettömyyteen.
Uusimmat blogimerkinnät
- hmn 23.03.
- Kuutamo 04.10.
- Meikän uusi rakkaus Smoothiet :) 21.08.
- Dreams are for the dreamers 29.06.
- Tuntuu ihan keväältä 09.02.
- 2014 07.01.
- :) 10.08.
- shhh 25.04.
- useless girl 02.04.
- Eteenpäin 28.03.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2016 (4)
- ▶ 2015 (9)
- ▶ 2014 (17)
- ▶ 2013 (39)
- ▶ 2012 (45)
- ▶ 2011 (29)
- ▶ 2010 (39)
-
▼
2009 (233)
- ▶ joulukuu 2009 (5)
- ▶ marraskuu 2009 (2)
- ▶ lokakuu 2009 (5)
- ▶ syyskuu 2009 (22)
- ▶ elokuu 2009 (40)
- ▶ heinäkuu 2009 (16)
- ▶ kesäkuu 2009 (20)
- ▶ toukokuu 2009 (35)
- ▶ huhtikuu 2009 (29)
- ▶ maaliskuu 2009 (35)
- ▶ helmikuu 2009 (11)
- ▶ tammikuu 2009 (13)
- ▶ 2008 (175)
- ▶ 2007 (18)