IRC-Galleria

No, tässä se nyt tulee, yleisön pyynnöistä huolimatta:

Harrastatko päiväkirja-/kommentti-kyttäystä?

No minä ainakin! Ihan kympillä! Siis aina välillä, en oo mikään hemmetin nettiriippuvainen, vaikka jotkut niin väittävätkin! ;D Aina välillä, kun ei ole mitään muuta tekemistä ja tietokone on siinä niin makoisasti auki... Sitähän varten päiväkirjat on, että kaikki saa kyylätä, mitä jollekin toiselle on tapahtunu! Siis mullahan ei oo mitään vaaraa siitä, että nämä jutut koskaan leviäis minnekään, sillä kukaan ei koskaan lue näitä, HAH! :p Pitääpä keksiä samantien joku mehevä juoru, joka ei sais MISSÄÄN NIMESSÄ levitä minnekään. Ai joo, tottakai, minähän syvästi rakastan iki-hkua Antti Tuiskua!

(Toi oli niin sakea vale, ettei kukaan kuitenkaan usko... Hemmetti. Jotain parempaa kehiin.)

Niin, mikä on maailman paras kauhuleffa ikinä?

Tämä on parasta äänimaailmaa kauhuleffasta:

nööööööööön *krunts* nöööööön *krunts krunts*... (juuri se lada)
ropiropiropiropi... (sade ropisee yksinäisellä kujalla)
tumps tumps tumps... (yksinäisen huppupäisen kulkijan raskaita askeleita)
viuh viuh viuh jne. (armotonta ladan ikkunan alas veivaamista)
zing! (teleskooppivartinen viikate)
ziuh! (pää lentää. mutta kenen?)
kolin kolin kolin... (metallinen roskakori kaatuu)
mourrrrrr! (kissa, sivuhenkilö)

...Mutta tappoiko ladamies viikatemiehen hänen omalla aseellaan? Saiko herra Kuolema maistaaa omaa lääkettään? Se selviää seuraavassa jaksossa. Jota ei ole eikä tule.
...Mutta jos luet tämän puolen tunnin kuluessa, saat kaupan päälle kaksi laihdutuslaitetta!

Kätevää, eikö? ;) Piti vaan vielä hölmöillä jotain, koska muuten menee ihan Putittomaks koko elämä. Minulle hyvin rakas tirppana (niin, hyvin rakas ollakseen Putti) on kehittänyt jostain itselleen aivot ja tehny irc-gallerian, joten informaatio pelaa vähän liiankin hyvin... Varoitan, galleria-kyttääjät, meidän keskusteluja tuskin kannattaa seurata. Mutta jos haluaa kuolla, niin se on varmin tapa. Tuolla jossain alapuolella lueteltujen kidutustapojen lisäksi.

Tiesittekö, että cappuccino-kekseissä on vain 0,1 prosenttia kahvia? ;D

Hmm... Kuka keksi maanantait? Maanantai 20.11.2006 15:49

Koska minulla ei tunnetusti ole historiaa, koska olen mukamas ollut ahkera ex-koulussani, niin nyt saan viettää ihanan rentouttavan vapaatunnin. Jeah jeah, kaikkea muuta kuin rentouttavan. Mua on kyllä väsyttäny sunnuntaista asti, mutta ei tässä mitään rentoutumaan ehi! Pakko vaan raataa niska limassa tämän koulun takii eikä sittenkään koskaan tule mitään hyvää palautetta tai edes hyvii numeroita kokeista. Se nyt vaan on niin, että kun lukee johonkin kokeeseen ja luulee saavansa vähintään ysin, kun aihe on niin helppo, ni heti tulee joku seiska miinus. Sitten taas, kun ei viitsi hirveesti lukee ja luulee, että seiska miinus tulee, niin heti on todistuksessa vähintään ysi. Miks mulle aina käy näin?

...Tosin aina se ei toimi edes noin! Joskus ei vaan millään saa ysiä mistään, oli sitten lukenu kokeeseen tai ei. Esimerkiks matikka, maailmankaikkeuden paras kidutuskeino Mikko Alatalon kaheksankytluvun hitit nonstoppina-levyn jälkeen on liian vaikeeta, jotta siitä vois saada joskus edes kuutosen. Viitosta juhlitaan jo riemuvoittona. Neljä plussa on armosta annettu. Joskus vaan tekis mieli lopettaa koko matematiikan opiskelu, koska se tuntuu turhalta (ei, sehän onkin) ja samalla vois käydä repimässä kaikki ne inhottavat kirjat, joista näen painajaisia vielä aikuisenakin. Ihan varmasti!

Koska uusia keikkoja on tiedossa, niin elämä ei ihan tällä hetkellä olekaan niin syvältä kuin olen luullut. Tosin se on aina välillä, mutta se on vain hetkellistä masentumista. Ja Putti on hyvä eikä masennu matikan mollaamisesta, mutta se nyt vaan on niin syvältä ja sinä olet minun arvo-asteikollani paljon sen luihun aineen yläpuolella. Muista arvokkuutesi! Putti on siis myöskin ottanut mallia minusta ihan kympillä (ei, ei se oo hommannu tämmösiä tyylikkäitä maastokuvioisia housuja, joissa on sata hakaneulaa, eikä se oo ees saamassa matikasta nelosta) ja perustanu oman pikkusen mallitoimiston irc-gallerian muodossa. ONNITTELUT! ;D

Ja heti eka kuva oli se mun ottama legendaarinen ei-nyt-oikeen-edes-mikään-ilme-kuva :D Jossa näkyy siis meidän naulakko (Perhossa, ei Ylivieskassa) ja ihme kun ei oo tullu mun kättä kuvaan tai jotain... Välillä me kyllä Putin kans innostutaan asiasta ja otetaan niin typeriä kuvia, ettei niille mitään voi. Oottakaas, jos tässä joskus kiireiltäni pääsen vaikka Putin kans Jyväskylään, niin siinä ei oo enää paljon kaupunkia pystyssä sen jälkeen! ;) Ehkä jotain Lutakon rippeitä ja vähän Jyväs-keskusta (Arnold's nyt ainaki, koska en voi mennä sen lähelle karkkilakossa!!!) ja se... Mikäsenytonsejuttu... Ääh, joku hieno rakennus kuitenki.

Mitä mie oon menny tänne kirjoittelemaan jotain enkun tunnin juttuja!?!?!? En enää koskaan riimittele mitään! Loppukevennys tai ei, mutta toivottavasti kukaan ei koskaan tule lukemaan näitä tai ottamaan mun juttuja vakavasti. Mutta eihän minua voi ottaa vakavasti... :( Nyyh. Ja mitä galluppia olin viime viikolla laittanu. Vai ettei kukaan muka olis oikeesti halunnu murhata mua (paitsi Jonna nyt tietysti...)?
Just. Oltiin siis Oulussa tänään ja päivän kohokohta oli ruuan hotkiminen Raxissa, josta tultiin ulos yhteensä noin sata kiloa lihavampina ;) No ei nyt aivan. Justiin ja justiin saatiin hotkittua ruokaa sen verran, että oltiin ähkyssä ennen ku piti lähtee jo takas. Höh, enkä ehtiny kuluttaa ku neljä kymppii kaikkeen turhaan nyt kun mulla kerranki olis rahaaaaaa! ;D Mutta siitähän täytyy sitten ostaa ens jakson kirjat, ettei saa tuhlata, ei niin ollenkaan. Täytyy muutenki varmaan säästää. Kuten aina!

Nyt väsyttää. Ei tee mieli syödä enää koskaan, mutta huomenna taas tietysti vedän Nivalassa jotain pizzaa ihan kympillä... Jos edes sinne asti koskaan päästään! Hemmetin hienoa, että mun yhteisö on saanu jopa NELJÄLTÄ ihmiseltä kannatusta ;D Ei nyt hirveen hyvä tulos, mutta jos porukka on niin tasokasta kuin te hyvät herrat, jotka myönnätte olevanne "kunnon musiikkia, kiitos"-yhteisössä, niin eipä siinä sitten mitään valittamista ole! :D

"Mennäänkö Raxiin syömään? - No ei, vitsi vitsi!!!" ;D

Voi elämä... Keskiviikko 15.11.2006 13:58

Light and darkness love each other
love and hate seek one another
You never find what you're looking for
before you cut the seeking short
Hate hurts my eyes, I'm a lightseeker,
but love cuts every time deeper and deeper
My wounds won't ever heal
before I can find something real...

Oli englannin tunti ja eräs pitkästynyt tyttö, joka riimitteli mitä sattui.

Pakollinen galluppi! Keskiviikko 15.11.2006 10:01

Juuri Sinun on vastattava tähän, jos luet tätä juuri tällä hetkellä!

Kuinka monta kertaa, suhteutettuna aikaan, jonka olemme tunteneet, olet halunnut lyödä minua Eiffel-tornin pienoismallilla tai vaihtoehtoisesti jollain muulla teräväkärkisellä?
...Ja saan kertoa erittäin hupaisan vitsin ;) Ajattelin nimittäin oikeesti opiskella mahdollisimman äkkiä opettajaks, joten ehkä mun kannattais jättää ne haaveet (vihdoinkin!), että musta muka joskus tulis joku kitaristi, siis kun eihän musta mitään tuu. Ja keskittyisin oikeesti kouluun yhtä paljon kuin joskus ennen. Nääh. No ehkä tyhjä elämä on sittenkin parempi kuin opettajan elämä. Mutta ala-asteen ope on silti niin idoli-ammatti, ettei sitä voi kieltää! Tuntuu, että siitä on jo elämä, kun on ollu ala-asteella ja pitäny opettajaa kädestä kiinni välitunnilla ja ollu ylpeä itestään, kun on viitannu ja oikeesti osannu jotain.

The world was beautiful seen from the dark
From the light it was just too bright
And if my life is just a signs in the stone like they say
I might have been mistaken to walk in the light...

Jee, eli ei mitään sanomaa, mutta kuitenkin. Mitäköhän sitä keksis tekemistä sinne Oulun reissulle. Syömistä ja kaupungilla hillumista. Eipä muuta. Vähän tuntuu siltä, ettei mitään kannata suunnitella, vaikka kuitenkin teen niin, ja sehän tässä pahinta on. Jotkut ihmiset kyllä tietää hyvin millanen suunnittelija mä oon, enkä saa kuitenkan koskaan mitään tehdyksi! Esimerkiks se Cathi Brien keikka. Siitä tulikin jotain. Not!

"The sheep shall take over!"

"The swamps have brains!" (mikä on sieni ruotsiks..?)
Joo joo, ostin tänään uudet maastokuvioiset housut! Semmoset ihan kivat, oikeesti. On mulla hyvä maku, joo, vaatteiden suhteen ehkä, silloin tällöin. Kuten itse tiedän (keltään muulta ei kysytä, koska kukaan ei koskaan lue näitä), niin lempivärini ovat tunnetusti musta ja viininpunanen, ja nää housut on liian vaaleet ollakseen yhtään mun tyyliä. Mutta silti. Ja tästähän pääsemme siihen, että oltiin tänään myös "shoppailemassa" Joonaksen kans, heti siinä jossain vaiheessa sen jälkeen, ku olin hävinny (tottakai) Joonakselle, ku oltiin keilaamassa siis. "Joonas-ystäväiseni, voisitko välillä vittu heittää sen pallon väärään suuntaan, että minäkin tuntisin olevani fiksumpi kuin yksikään keila..."

Hauskaa, joo. Ei oo. Riimittelyä. En oo pitkään aikaan oikein kirjottanu mitään mistään, mutta empä kai oo ollu sillä tuulella. Olin alkuviikosta (siis eilen) ihan unelmissani ja leijuin seitsemännessä taivaassa... Juu, nyt en taida enää olla siellä. No onneks Joonas on ollu mulle sen verran hieno kaveri (eikä oo suuttunu ku noin miljoona kertaa), että oon saanu viettää ihan hauskoja hetkiä, tai mitä sitten ovatkaan, mutta kuitenkin. Uusi yhteisöni sai kannatusta, jee, kahdelta ihmiseltä... Niin joo. KIITOS, Anssi ja Joonas, kiitos erittäin paljon! :D Se sentään tuli sanottua, mutta nyt kyllä tuntuu, että elämä tästä kaatuu jonnekin päin.

Joskus kaikki tuntuu turhalta.

Ei kannata edes yrittää.

Pitäisköhän käydä tässä joskus oikein olan takaa kunnostamassa noi mun vanhat kotisivut? Nääh, kuka siel muka kävis? Ehkä joku käviskin, jos ne olis vähän nätimmät (ok, en sitten laita sinne omia kuviani) ja jotain muutakin ku päri pikku novellia (että me onkin tyhmiä!)... Argh, joskus ottaa päähän kaikki, tällä hetkellä ottaa osittain päähän, toisaalta taas on edelleen ihan kiva meininki. Ei hemmetti, vois mennä aikasin nukkumaan ja nähdä huvikseen kauniita unia ;) Ehei, näkisin vaan taas painajaisia. No eiku syömään sitten, että minusta tulee vielä ENTISTÄKIN LÄSKIMPI! Oikeesti, olisin sitten aamulla NÄÄÄÄIN IIISO! Ihanaa.

Tuli sentään tänään jäädyttyä lenkillä vähän vähemmän ku yleensä. En sitte tiiä mistä se olis voinu johtua, ehkä tajusin vaan laittaa vähän enemmän vaatetta päälle, tai sitten olin paremmalla tuulella ja kävelin nopeampaa. Ei hemmetti, kyllä mun nyt täytyy päättää, että onko tämä elämä ihan syvältä vai onko se sittenkin AIVAN IHANAA! Ärsyttävää, ku ei voi ite ees tämmösestä jutusta päättää. Nooh, eiköhän sitä pitäs perjantaina Nivalaan mennä "hukuttamaan" alakuloisuutta. Kavereitten seurassa hengailu varmaan piristäis taas kummasti, vaikka tykkään kyllä olla yksin. Joo. Eiku ei. Ei osaa päättää...

Miten olis jos menis kuitenki sinne syömään, kuolen tässä kohta... En voi kuolla aliravitsemukseen VAIN koska jätin päivällisen väliin! Nääh. Pitäs alkaa jo kehittelemään jotain loppukevennystä, joita yleensä oon lätkiny joka paikkaan. Ei keksi! Ei tiiä! Olishan tässä yks juttu, mutta senkin tajuaa vain, jos on kauan joutunu kuuntelemaan mun juttuja. Eli tämän tajuaa ehkä mun kaverit, no joo, Joonas ja Puttu ja siinä se ehkä sitten onkin...

"En tiiä..." (hyvä vai mitä?)
...Mutta täytyy nyt silti mainostaa sitä tapahtumaa. Nii! Eihän se mitään bändien mainostusta ole, jos vaikka kirjoittaa tähän, että olipahan hyvä tapahtuma perjantaina Nivalan Tuiskulassa, jossa olin siis "töissä" ;) Olin ja olin. Aina välillä. Mutta ei sille mitään voi, jos on niin hyviä bändejä, että pitää "aina välillä" livahtaa kahtomaan ;D Välillä ja välillä. Eikun tein mä oikeesti töitä niska limassa. Tuommoseen tapahtumaan uudestaa töihin, jos vaan mut vielä jonnekin halutaan ja ihmiset kestää mua työtoverina. Tosi mukavaa.

Pitäsköhän tässä alkaa hiuksia värjäämään? Toden totta nämä kutrit on alkanu jo vähän... Miten sen sanois kauniisti? Menettämään upeaa väriloistoaan. Eli se on ihan syvältä, kun tukka ei oo kohta enää minkään värinen! Täytyy varmaan jossain vaiheessa ruveta kasvattamaan omaa tummaa väriä, ettei enää tätä iankaikkista punasta koko ajan. Nooh, vastahan tässä on muutama kuukausi punapäätä leikitty (ja nyt jo väsyttää)...

"Keski-ikä alkaa silloin, kun huomaat muroja valitettasi kiinnittäväsi huomiota enemmän kuitujen määrään kuin mukana tulevaan leluun."