IRC-Galleria

Helvetti mikä ihmisiä oikein vaivaa tänään? Olen kuullut vittuilua puolelta toiselle, työkaveritkin kuittailee minulle omiaan. Olimme työkaverin kanssa nököttämässä kaupan puolella kun ei pahemmin ollut muuta tekemistä. Kutsutaan häntä vaikka Minnaksi.

Minna: Niin siis missä sie asuitkaan?
Minä: Tuossa kilsan päässä Kaukopäässä, niissä pinkeissä kerrostaloissa, you know.
Minna: Jaa jaa, ei oo sitten pitkä matka kävellä..?
Minä: Ei niin.

-tauko-

Minä: Kuinniin?
Minna: No muuten vaan, kunhan kyselin jotain että saadaan jotenkin vaihdettua sanoja.
Minä: Ok, ok.

No ok, ei tämä nyt kovin vittumaista ollut, mutta ASIAKAS alkoi vittuilemaan tänään, perkele. Vanhemman oloinen mies kysyi minulta (kun laittelin kurkkuja paikoilleen):

Mies: Hei, missä teillä on täällä soppajuureksia?
Minä: Soppajuureksia? Aa, meinaaksie niitä soppapusseja? Joo, mie voin näyttää.

*näytän, ilmeisesti ei ollut sitä mitä arvon kusipää etsi*

Mies: Ei, nämä eivät ole niitä mitä etsin.
Minä: No miun tietääkseen täs pitäis olla kaikki mitä meil o.
Mies: *imitoi* "miun, pitäis, meil.." Onko nuorella miehellä hieman suppea sanavarasto vai oletkohan edes suomalainen? *nauraa* Onko. Vaikeuksia. Ymmärtää. Puhettani.
Minä: *hiljaa* Vaikeaa ymmärtää tuollaisia seniilejä lättäperseitä..
Mies: Mitä sanoitte?
Minä: Että toivottavasti löydätte etsimänne.
Mies: Kiitos!

Siispä Minna näyttää herralle missä nämä einekset ovat.

Mies: Nuorimies, ne olivat pakastealtaassa! *heiluttelee pussia naamani edessä ja virnuilee typerästi*
Minä: *taas hiljaa* Oisit sanonu että tartteet jotain mikä on samanlainen ku siun sielu: KYLMÄ JA JÄINEN.
Mies: Mitä sanoitte?
Minä: Että hienoa että arvon herra löysi etsimänsä.
Mies: Kiitos!

Myöhemmin Minna kertoo, että samainen mies oli tilannut meidän kautta kahdeksan kessiä viiden kilon jauhopaketteja. Miehen auto odottaa kaupan takaoven luona (sama mesta minne kaikki kamat tuodaan rekoista). Laitan ensin säkit kärryyn, sitten tökkäsin stiletillä vitunmoisen reiän, toivon mukaan jauhot leviää ympäri ukon kämppää kun nostelee niitä hitoille autostaan. Mies tulee takahuoneeseen "valvomaan" (vittu ei edes ole töissä siellä, kuka helvetti se kuvittelee olevansa, keisariko?). Olen lastannut suunnilleen viisi kessiä kärryyn.

Mies: Nuorimies, eikö kannattaisi laittaa niitä kessejä sinne alemmallekin tasolle, etteivät ne tipu.
Minä: Ei kannata, kato täs on semmonen kikka et näitten kessejen muovi on paskana, nää tippuu maahan.
Mies: *kävelee oven luo* Mites tämä oikein avautuu? Hmm.. Ei aukene sisälle eikä ulospäin, onkohan tässä jokin jippo?
Minä: Siinä on kuule semmonen taikatemppu mitä monet ei ihan tiedäkään, miepäs näytän.

Nostan vikat säkit ja menen oven luo. Lausun taikasanat ja avaan oven aukaisinnapista. Miestä hieman vituttaa kun ei hoksannut nappia aiemmin ja stondasi oven luona kuin mikäkin vitun apina. Saavumme ulos ja roudaamme säkit hänen autoonsa, samalla kun heittelemme pikkuherjoja toisillemme. Viimeinen säkki nakattu autoon.

Minä: Nonnih, siinä olikin viimeinen säkki.
Mies: Sillälailla, kiitoksia teille *nostaa oikein ylevästi hattuaankin*
Minä: Eipä kestä, hyvää päivänjatkoa!
Mies: Kiitos. Ja hyvää ystävänpäivää!
Minä: Ime munaa käppänä.
Mies: Mitä sanoitte?
Minä: Että samoin!
Mies: Kiitos!

Ja huristaa autolla tiehensä. Mies varmaan yritti olla kohtelias, mutta silti onnistui olemaan ihan kusimulkku. Ihmiset hieman pahalla päällä tänään, kuten minäkin. Lisää tarinoita tulossa joskus!