IRC-Galleria

Päivittäinen taistelurutiinini alkaa siitä hetkestä, kun juna Leppävaarasta lähestyy Espoon keskusta. Hivuttaudun jo valmiiksi oville, juna hiljentää vauhtiaan, alan epätoivoisesti hakata ovenavauspainiketta, juna pysähtyy, ovet aukeavat ja samassa sekunnissa säntään lähes valonnopeudella kohti epäinhimillisen jyrkkiä portaita. Keuhkot vinkuen ja pohkeet tulessa kipitän portaikon yli neljääkymmentä askelmaa kuin pikajuoksija ikään, ylös päästyäni olen hengästynyt mutta minulla ei ole aikaa miettiä sitä. Pinkaisen kerrassaan ällistyttävää vauhtia lipunmyyntitoimiston ohi siltaa pitkin Espoontorin yläsisäänkäynnille vain huomatakseni että kaikki elämättömät törpöt ovat jälleen kansoittaneet jo muutenkin ahtaan oviaukon. Huikealla viidenkymmenenneljän kilon massallani pusken väkijoukon läpi, sisällä väistelen kaikkea mahdollista rollaattoreista ajettaviin lattianpesukoneisiin ja viimein tavoitan liukuportaat - jotka yllättäen ovat täynnä jos jonkinlaisia taivastelijoita pakaaseineen. Kiljuttuani kurkkuni käheäksi ja tallottuani noin kahdetkymmenet varpaat - ehkä muutamat hartiatkin siinä samassa - olen Espoontorin ala-aulassa, josta matkani jatkuu jälleen huimaa vauhtia laittoman hitaiden automaattiovien läpi rakennuksen ulkopuolelle, jossa minua odottaa itkettävän tuttu näky. Valko-sini-keltainen Connexin auto napsauttaa parhaillaan vilkkua vasemmalle poistuakseen pysäkiltä. Raivosta kihisten katselen kuinka kahdeksan enemmän tai vähemmän kirkkaasti loistavaa takavaloa ja numero 156 hiljakseen loittonevat näkyvistäni ja lopulta katoavat S-Marketin taakse. Pettyneenä, turhautuneena ja perinpohjin loukkaantuneena tallustelen pysäkille, jotta voin jälleen todeta seuraavan kotiin vievän bussin tulevan vasta kahdenkymmenen minuutin päästä.

Mitä tästä opimme? 156 on linja, joka ilmaantuu paikalle vain ja ainoastaan silloin, kun
a) et tarvitse sitä,
b) se menee väärään suuntaan tai
c) et enää ehdi siihen.

Mitä muuta tästä opimme? TE PERKELEEN JEESUSTELIJAT SUN MUUT TAHVOT, KOITTAKAA NYT JO YMMÄRTÄÄ ETTÄ LIUKUPORTAISSA OIKEALLA SEISTÄÄN JA VASEMMALLA JUOSTAAN.

Muutan jonnekin missä minun EI tarvitse olla tekemisissä linja-autojen tai liukuportaiden kanssa. Urjala, here I come --->