IRC-Galleria

Rakas päiväkirja!
En oikein tiedä miten aloittaisin. Tää asia on nyt nii vaikee..voi että..on se ku elämä potkii...*yhyy*.. ei se vaan aurinko paista lehtikasaan, ei...ei ole vielä kellastuneet heinä-elokuun Kalevat. Siinä ne lumenvalkoisina lösöttää kaapin kolmella eri hylyllä, jotka on jaettu kahteen osaan, eli 6:ssa eri kohdassa. Sitäpaitsi, eipä tuo aurinko ole kovin näyttäytynytkään viimeaikoin, vettä on tullut kuin sen kuuluisan esterin perseestä.

Noh...mistäs sitä aloittaisi...no tämä päivä on menny sillee taiteillen..aamulla herätys klo 5.45 kuten niin monena muunakin aamuna tänä kesänä (pois lukien muutamat viikot keskuun aikana). Nousin siis ylös istumaan sängyn laidalle. En edes torkulla pitänyt. Kourin ja raavin vähän aikaa pallejani ja makustelin huoneen ummehtunutta hajua. No siinä aikani tuumailtua ja pallit vereslihalle raavittuani nousin vihdoinkin jaloilleni ja menin keittiön puolelle. Jälleen raavin pallejani. Aloin keittää kahvia..noh...muuten hyvä ajatus, mutta perjantainahan se oli kahvi loppunut!

Siis KAHVI LOPPUNUT!?!? Mitä helvettiä?!?! Pitäähän oikella ja kunnon duunarilla kahvia olla. Eihän työpäivä raksalla ole mitään ilman päivän termospullossa ummehtunutta kahvia. "Voihan perse!" ajattelin (ja sitä en kerro, kenen persettä ajattelin). Ei edes aamukahviakaan. No eipä siinä auttanut kuin ottaa kahvinkorviketta, teetä. Tuo englantilaisten lahja Kiinasta maailmalle. Kiitos imperialismin. No eipä se tee mitään auttanut. Parempi se oli kuin ei mitään. ahh..niin ihanalle paperipussille haiseva Yellow Lipton. Ja vain englantilaiset ja homot juovat teetä. Ja englantilainenhan minä en ole! WTF!?! (nii ja en ole kyllä se toinenkaan, todistettua tuli)

Juotuani sen keltaiseksi värjätyn, pahanhajuisen veden läksin sitten töihin. Tokihan olin syönyt erittäinkin kunnolla ennen lähtöä. Tee mukaanlukien 1 kananmuna ja 1 prk jugurttia. Niillä sitten raksalla selviää. Noh..nousin siis hopenaväriseen maantiekiituriini sporttimallin Saabiin. Auto hörähti käyntiin tutun ja turvallisen kuuloisesti. JA myös tuttuakin tutumpi bensatankin valo tervehti minua. Siispä tankille.

Kuka väittää että Oulun kaupungissa on aamuruuhkaa? Siitä ei nimittäin ollut tietoakaan missään päin kaupunkia. Pääsin ajoissa Heikinkadun A24 asemalle ja juotin Saabini tankkiin 10 eurolla E98 bensaa. Ja sehän se maistuu sille daamille. Pohjaton on sen vatsa kuin vanhalla maalarilla konsanaan.

Noniin..koitti siis työpäivä uusine kujeineen. Pääsin töihin ja LUULIN, vaikkakin pieni epäilys oli, että olisi koko päiväksi ollu töitä. Mitä sitä vittua. Päivän tavoite oli vain olla piilossa muiden silmistä. Hommaa ei ollut vaikka kuinka yritin keksiä sitä. Poimin joka ikisen roskan ja lankunpätkän pihalta näyttääkseni ahkeralta. (Ovathan hekin maksavinaan palkkaa.)
Sitä helposti luulisi, että töissä on kivaa kun ei tarvi tehä mitään. Väärin! päivä oli sitä, että poristiin arkipäivän asioista rattorimiehen kanssa ja välteltiin toisten silmiä lankkupinojen takana. Loppujen lopuksi se meni siihen, että itse jopa mestaria aloin pakoilla, ettei hän olisi nakittanut minulle mitään turhaa täytehommaa.

Yhteenvetona tästä päivästä voin sanoa, että jos aiotte lopettaa tupakoinnin, niin sitä ei auta se , että unohdat kahvin päiväksi poisa, eikä sekään että ei ole koko päivänä yhtään tekemistä.

Siinä siis syy miks tää päivä oli mitä oli...