IRC-Galleria

Mursunviikset

Hyvin kauan sitten, kauan ennen pyörän keksimistä oli vain Muhveli ja mursunviikset. Muhveli loi kaiken sen, minkä me tänä päivänä tunnemme maailmankaukkeutena, jo ennen Elviksen syntymää. Ensimmäisenä päivänä hän otti yhden mursunviiksikarvan, teki siitä maan ja totesi, että näin oli hyvä. Kivi-paperi-sakset leikin innoittamana Muhveli päätti tehdä maan päälle ihmisiä ja kiviä. Ihmiset hän leikkasi saksilla paperista ja sijoitti heidät ympäri maailmaa. Mutta Afrikan tähden pelaajat, ensimmäiset viisaat maan päällä, vastustivat voimakkaasti kivien luomista, sillä he olivat sitä mieltä, että kivet turmelevat kansan ja altistavat heidät lankeemukselle. Pian tulikin voimaan kieltolaki, joka teki kivet laittomiksi. Siitä alkoi armoton prosessi, jonka tarkoituksena oli hävittää kivet kokonaan maan päältä. Kivet osoittautuivat kuitenkin melko vaikeiksi vastustajiksi, sillä niihin ei pystynyt yksikään miekka tai kirves, eikä yksikään vasama pystynyt niitä lävistämään. Huomatessaan voittamattoman asemansa, alkoi kymmenen vuotta kestävä kivien voittokulkue, jonka aikana kivet marssivat yli metsien ja peltojen, surmaten kaikki hajalleen joutuneet ihmiset. Sitten nousi ihmisten joukosta yksi, joka käänsi tämän kauhean teurastuksen voitoksi. Hänet tunnettiin myöhemmissä historiankirjoissa nimellä Siegfried Kivensurma. Hänen ratkaisunsa ei sikäli ollut kovin mahtava, monimutkainen tai liiemmin älyä vaativa, sillä hän vain keksi heitättää kaikki kivet meriin ja järviin. Lähes kaikki kivet makasivat tämän jälkeen vesien pohjassa. Ihmiset alkoivat pelkäämään vettä ja unohtivat uimataitonsa, sillä jokaisessa kymmenen senttiä syvemmässä lätäkössä oli todennäköisesti vaanimassa kasoittain vertajanoavia ja kostonhimoisia kiviä. Muutamia kiviheimoja jäi maan päälle asumaan eteläisten käpyheimojen kansoittamien surmanlaaksojen taakse. Tuli päivä, tuli yö, näin kului maan ensimmäinen aika.
Toisena päivänä Muhveli loi maan päälle tarunhohtoiset villieläimet, linja-autot. Ne olivat tämän luomiskertomuksen tapahtumien aikoihin villejä petoeläimiä jotka metsästivät skoottereita sademetsissä. Myöhemmin, vuonna 1869 saunatontut kuitenkin kesyttivät linja-autot ja tekivät niistä orjiaan. Tästä Muhveli raivostui, ja langetti maan ylle helvetillisen vitsauksen, W-vitamiinin, joka nykymaailmassa tunnetaan nimellä maksapasteija. Kukaan tai mikään maan päällä ei pystynyt välttymään sen kohtalokkaalta kosketukselta. (paitsi saunatontut tietenkin) Ensin se kasvattaa uhrilleen pakastimen päähän sokerin ja kumiankkojen avulla, sen jälkeen uhrin varpaat venyvät metrin mittaisiksi ja uhri kuolee internetin puutteeseen tunnin päästä tartunnasta. Lähes kaikki siihen mennessä luodut ihmiset siis kuolivat internetin puutteeseen, sillä kukaan ei tiennyt että mikä internet edes on. Ironista? Saunatontut eivät altistuneet maksapasteijan tuhoisalle vaikutukselle. Kukaan ei tosin tiedä, että miksi. Saunatontut olivat alunperin vaeltavaa erakkokansaa, jotka pysyttelivät mielellään metsissä puiden oksilla, josta ne mielellään sorkkivat ohikulkijoita joka paikkaan. Sittemmin osa saunatontuista muutti asumaan ihmisten talleihin, saunoihin, ulkohuusseihin, sohvien alle.. Minne tahansa missä mahtui olemaan. Joskus jopa jonkun reisitaskuun, jos se oli tarpeeksi iso. Tai eräässä tapauksessa jopa hiuksiin. Tiedettävästihän jotkut hulluina pidetyt ihmiset väittävät kuulevansa ääniä päänsä sisällä. Tosiasiassa nämä äänet johtuvat vain aliasta pelaavasta saunatonttupariskunnasta. Vain aniharvat tosin tietävät sitä. Tuli päivä, tuli yö, näin kului toinen aika.
Kolmantena päivänä Muhveli loi taas yhdestä mursunviiksikarvasta hassun, epämuodostuneen otuksen, jonka hän nimesi Pingwiineriksi. Pingwiineri oli pieni, itse asiassa hyvin pieni mutta silti niin iso eläin, joka olisi varmaan ollut hillowiinerin, wolpertingin ja pingviinin risteytys, jos ne kolme olisivat voineet saada lapsia. Mutta koska se ei nykyisen tietämyksen mukaan ole mahdollista, niin häntä ja kaikkia hänen jälkeläisiään kutsuttiin nimellä pingwiinerit. Pingwiinereillä oli hyvin keskeinen tehtävä maailmankaikkeudessa. Niiden tuli suojella maata kiinankaaleja ja pahoja voimia vastaan. Muhveli loi myös Eteläkorealaisenbambunjyrsijäfasaanin pitämään yllä hyvän ja pahan sekä voin ja margariinin absoluuttista tasapainoa sekä pitämään kurissa nopeasti lisääntyvät, pahuuden ja vanhentuneiden peräpuikkojen saastuttamat vaippa-apinat, jotka tekivät kaikkensa saadakseen varastettua Muhvelilta hänen mursunviiksikarvansa. Muhveli loi vielä Alexi Laihon, kuuluisan kiinalaisen maajussin ja käyrätorven soittajan, viihdyttämään kansaansa. Näiden kolmen henkilön luomisen aikana syntyi paradoksaalisten humusverkkokasviulottuvuuksien, kvantiteettiplasmakirroosiokulmakertoimien ja pyttipannun takia sivutuotteena Pyhä Hedelmä, Klementiini, joka on appelsiinin ja kissan risteytys ja se elää vain Kaakkois-Ruotsissa. Legenda kertoo, että se kuka maistaa pienenkin palan tätä hedelmää, saa siitä niin paljon sanoinkuvaamattomia voimia ja kykyjä, ravintoa ja vitamiineja, että...... No jaa... Nälkä sillä ainakin lähtee jos ei muuta. Hedelmiä ei tosin kukaan koskaan ollut päässyt maistamaan, sillä niitä vartioivat verenhimoiset plurillat. Vaikka niiden ulkomuoto kertoo toista, niiden kohtaaminen merkitsi aina, poikkeuksetta varmaa kuolemaa. Ne muistuttavat isoja, lentäviä lihapullia. Ne leijuivat ilmassa ja liikkuivat hitaasti lipuen eteenpäin, ja niiden ruumiissa ei ollut muita ulokkeita kuin pieni nenä, söpösti hymyilevä suu, ja sellaiset suuret, pyöreät, niin viattoman katseen omaavat silmät, että paatuneinkin tappaja olisi heltynyt ne nähdessään. Mutta tämähän oli tietenkin vain hämäystä. Kun heidän uhrinsa tuli tarpeeksi lähelle plurillaa yleensä hokien että "Voi kuinka söpö!!" tai jotain vastaavaa, plurillan suu aukesi salamannopeasti aivan ammolleen hotkaisten uhrinsa alta aikayksikön. (surullista kyllä, uhrit olivat usein Argentiinalaisia turisteja) Sen jälkeen plurilla jatkoi taas söpöä hymyilyään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tuli päivä, tuli yö, näin suurin piirtein kului kolmas aika maan päällä.
Neljäntenä päivänä Muhveli loi kansalleen kulttuurin, lait sekä pyhän kirjan, johon hän keräsi kaiken oleellisen tiedon maailmankaikkeudesta ihmisiä varten. Tämä pyhä kirja sai nimekseen Jallu. Koko ihmiskunnan tuli noudattaa jokaista lausetta myöten tämän kirjoituksen sanomaa, ja se joka uskalsi hylätä Jallun ja sortua Ilta-Sanomien vääräuskoisiin oppeihin, sai Jorman kiusakseen koko loppuelämäkseen. Jorma on kihvelipuhvelin ja Jimi Hendrixin risteytys ja elää Pimeyden ruhtinaan takataskussa. Sinne hän joka ilta raahaa pahaa-aavistamattomien uhriensa ruumiit ja antaa niiden mädäntyä kunnes taskunöyhtä syö ne kokonaan.







Jorma. Jatkuu joskus.